Paperiliiton jäsenistä oli lokakuun alussa lomautettuna noin 3 000 työntekijää. Linjojen seisottamisen lisäksi syksy toi varmistuksen kahden paperikoneen sulkemisesta loppuvuoden aikana. UPM sulkee Kaukaalta Lappeenrannasta yhden ja Sappi toisen Kirkniemestä Lohjalta. 

Metsä Group tiedotti käyvänsä muutosneuvotteluja 540 henkilön vähentämisestä Suomen tehtaillaan, mutta suunnitelmissa ei ole lopettaa tuotantoa. Kesäkuussa Metsä Board sulki Takon tehtaan Tampereella.

Näiden lisäksi Stora Enso aloitti muutosneuvottelut vähennyksistä Imatran tehtailla ja Heinolassa. Jos myöhemmin alkaneissa neuvotteluissa ei voida välttää esitettyjä lukemia, työpaikkoja on vähenemässä yhteensä 900.

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala arvioi, ettei kyseessä ole pelkkä suhdannekysymys, vaan muutos on pysyvämpää, ja johtuu myös Suomen metsäyhtiöiden omasta toiminnasta.

– Yhtiöt eivät ole kasvaneet eikä uusia tuotteita ole synty­nyt. Yhtiöitä on johdettu 10–15 vuotta kuluja karsimalla ja osinko edellä, eikä kasvuhakuisesti. Se on ollut lyhytnäköistä, Vanhala sanoo.

Tutkimuslaitosten mukaan alan työllisyysnäkymät ovat heikot myös ensi vuonna. Vuosi sitten alan ennustelaitokset toivoivat hienoista piristymistä, sitä joudutaan yhä odottelemaan.

Luonnonvarakeskus Luke julkisti lokakuun alussa metsäsektorin suhdannekatsauksensa vuosille 2025–2026. Sen mukaan massa- ja paperiteollisuuden tuotteiden kysyntä pysyy vaisuna ja vientihinnat laskevat. Kartongin tuotanto- ja vienti­määrät kasvavat vain hieman, vaikka kapasiteetti lisääntyy. Paperin tuotanto supistuu sulkeutuvan kapasiteetin ja heikon kysynnän vuoksi. Metsäsektorilla työllisten määrä hieman vähenee. Kotimaisen metsäteollisuuden kannattavuus pysyy poikkeuksellisen heikkona.

Kysyntä Suomen vientialueilla on heikkoa

Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus PTT ynnäsi omassa ennusteessaan, että maailmankaupan arvaamattomat käänteet hämärtävät Suomen metsäteollisuuden näkymiä.

– Kotimaan ja maailman talouden kasvunäkymät ovat yhä varovaisia, mutta metsäteollisuudessa nähdään tänä ja ensi vuonna silti viennin arvon kasvua, sanoo PTT:n metsäekonomisti Marjo Maidell.

PTT:n ennusteen mukaan kasvua on kaikissa päätuotteissa paperia ja vaneria lukuun ottamatta, ja voimakkainta kasvu on sahatavarassa. Ensi vuonna viennin arvo kasvaa PTT:n mukaan kolme prosenttia, kun rakentaminen ja yksityinen kulutus elpyvät hienoisesti Euroopassa.

Luonnonvarakeskus arvioi, että euroalueen varovaisista elpymisen merkeistä huolimatta metsäteollisuuden keskeisillä markkina-alueilla kysyntä pysyy tänä ja ensi vuonna heikkona Yhdysvaltojen asettaminen tullien, vahvistuvan euron, metsäteollisuustuotteiden ylitarjonnan ja kuluttajien heikon luottamuksen vuoksi. 

 PTT näkee, että riskinä Suomen metsäteollisuudelle ovat myös Kiinan ja Kanadan viennin suuntautumille uusille markkinoille, koska Yhdysvaltain tempoileva tullipolitiikka ylläpitää epävarmuutta kansainvälisen kaupan ehdoista.

Kartongissa epävarmuus jatkuu

Nihkeä kulutus painaa vielä kartongin kysyntää. Kartongin tuotanto kasvoi Suomessa alkuvuonna 11 prosenttia, kun kapasiteettia sekä tuli lisää että poistui. 

– Lukua voidaan pitää aika suurena. Tarjontaa lisäsi Stora Enson Oulussa käynnistämä kartonkikone. Se, että Metsä Group sulki Takon tehtaan vaikuttaa erityisesti ensi vuoden tuotantolukuihin, kertoi tutkimusjohtaja Matleena Kniivilä Luonnonvarakeskuksen ennusteen julkistamisen yhteydessä.

Luken mukaan Yhdysvaltojen tuontitullit vaikuttavat suoraan Suomen kartonkivientiin, josta noin 10 prosenttia on suuntautunut Pohjois-Amerikkaan. Keskimääräiset vientihinnat alenevat tänä ja ensi vuonna kysynnän jatkuessa heikkona.

Paperin kysyntä Euroopassa on ollut tänä vuonna vaisua ja paperikoneiden käyntiasteet ovat olleet alhaiset. Tuotantokapasiteettia on yhä liikaa, vaikka yhden paperikonelinjan sulkeminen UPM:stä ja Sappilta vähentää paperintuotantokapasiteettia 11 prosenttia. Luke arvioi, että keskimääräinen paperin vientihinta alenee sekä tänä että ensi vuonna.

Kemiallisen metsäteollisuuden kannattavuus on tänä vuonna poikkeuksellisen heikko. Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana sellun tuotanto on noussut viime vuoden vastaavasta ajasta noin 17 prosenttia. Myös sellun vienti on kasvanut reippaasti, mutta se johtuu ennen kaikkea viime vuoden heikkoudesta.

Alkusyksystä selvisi, että Yhdysvallat ei ota sellukaupassa käyttöön tullimaksuja. Eurooppalaisten selluntuottajien ongelmina ovat kuitenkin korkeat tuotantokustannukset sekä euron vahvuus suhteessa dollariin.

Sekä Luonnonvarakeskus että Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus toivat esiin, että ennusteiden laatiminen on entistä vaikeampaa, koska nykyiseen tilanteeseen vaikuttavat myös toimintaympäristön ulkopuolelta tulevat muutokset. 

Teksti: Eeva Eloranta-Jokela, Reima Kangas grafiikka: Reima Kangas