Markkinanäkymät menivät uusiksi

Kuorimo

Koronan jälkeen kemiallisessa metsäteollisuudessa valtti näyttää olevan sellun ja kartongin tekijöillä, kun taas kierrätyskuitu on pakkaa hämmentävä jokeri. Mustapekka uhkaa jäädä käteen painopaperipuolella.

Suomen kemiallinen metsäteollisuus on osoittautunut kiitettävän kestäväksi koronakriisin aiheuttamassa maailmantalouden uusjaossa. Metsäteollisuutta seuraava analyytikko Antti Viljakainen analyysiyhtiö Inderesistä sanoo, että Suomen kolme suurta alan yhtiötä ovat olleet kirkkaasti vahvempia kohtaamaan tämän kriisin, kuin ne olivat runsas vuosikymmen sitten finanssikriisin aikaan.

- Velkamäärät ovat vähäisiä, tai vähintäänkin erittäin hyvin hallinnassa, ja kustannusrakenteet ovat terveitä. Kaikki kolme ovat investointikykyisiä. 15 vuoden rakennemuutoksen jälkeen nämä eivät ole kriisissäkään potentiaalisia ongelmayhtiöitä, hän sanoo.

Pellervon taloustutkimuksen vanhempi tutkija Emmi Haltia uskoo, että kokonaisuutena katsottuna Suomen metsäteollisuudella on kohtalaisen hyvät asemat. Tarkemmassa tarkastelussa löytyy eroja eri tuotteiden näkymien kesken.

 

Ankarasti heittelehtinyt sellun hinta lähti Euroopassa keväällä hienoiseen nousuun, ja Haltian mukaan näkymä on nyt maltillisen positiivinen. Viljakainen näkee Suomen havusellun kysynnän kasvavan pitkässä juoksussa tasaista noin kahden prosentin vauhtia.

- Suhteessa pääkilpailijoihin lähinnä Ruotsissa, Kanadassa ja USA:ssa Suomen selluteollisuuden kilpailukyky on ihan kohtuullinen. Täällä on järkevänikäistä kapasiteettia, suuria tehtaita, ja logistiikkaputki toimii. Toistaiseksi mikään ei viittaa siihen, että laadukkaita kartonki-, pehmopaperi- ja erikoispaperituotteita pystyisi tekemään pelkästään edullisemmasta Etelä-Amerikan puuplantaasien lyhytkuidusta, hän sanoo.

- Sellumarkkinaa tosin hämmentää kierrätyskuidun arvaamaton markkinatilannetilanne. Sen saatavuus on jatkuva kysymysmerkki, joka saattaa vaikuttaa uusiokuidunkin asemaan suotuisasti etenkin pitkällä tähtäimellä.

- Ennen kriisiä kierrätyskuidun hinta romahti johtuen muun muassa Kiinan tuontirajoituksista. Nyt koronakriisin takia sen hinta on lyhyellä tähtäimellä ampunut oleellisesti korkeammalle, kun kierrätyskuitua ei saatu kerättyä, Viljakainen kertoo.

Stora Enson Sunilan havusellutehtaan pääluottamusmies Harri Helenius sanoo, että hyvä tilanne tuntuu tehtaalla siten, että lomautuksia ei ole ollut. Jos korona olisi iskenyt Sunilan sellua käyttävään teollisuuteen, tilanne olisi toinen.

- Tietysti se tuntuu hyvältä, kun kysyntä on kahden prosentin nousussa, Helenius miettii.

 

Kierrätyskuitumarkkinan epävakaus vaikuttaa oleellisesti myös kartonkimarkkinaan, varsinkin aaltopahvituotantoon. Viljakainen miettii, että aaltopahvissa on sitä parempi, mitä enemmän tuotannossa on joustovaraa erilaisten kuitujen käytön suhteen. Isossa kuvassa kartongin näkymät ovat kuitenkin suotuisat pitemmälle katsottaessa. Talouden jarrutusliike ja kasvanut kapasiteetti tekevät kuitenkin näkymistä jonkin verran sumuiset. 

- Kartongin kysyntä on kriisin alkuvaiheessa ollut erittäinkin hyvää, koska ruoka- ja lääkepakkauksiin on tarvittu kartonkia. Tilanne rauhoittunee, kun luksustuotteiden pakkaukset ottavat osumaa, ja kaikenlaiset kriisiin liittyneet varastovaikutukset rauhoittuvat, Viljakainen sanoo.

Kartongin kysyntä on kriisin alkuvaiheessa ollut erittäinkin hyvää.

Haltian mukaan pakkauskartonkien kysyntää on lisännyt vähittäiskaupan siirtyminen verkkoon ja etämyyntiin. Hän sanoo, että joissain markkina-arvioissa ensi vuoden menekki on arvioitu lupaavaksi.

- Kraftlinerin eli voimapaperin hinta on noussut jonkin verran. Se viestii, että kysyntää on. Hankaluudet liittyvät kartonkilaatuihin, joita käytetään luksustuotteiden pakkauksissa. Kun taloudellinen epävarmuus lisääntyy, sieltä säästetään, Haltia sanoo.

Pääluottamusmies Eero Vekkeli Metsä Boardin Äänekosken kartonkitehtaalta sanoo, että Metsä Group on tehnyt isoja investonteja, ja tulevia investointihankkeita viedään eteenpäin koronakriisistä huolimatta. Kartonkipuolella tilauskanta on hänen mukaansa edelleen vahva, eivätkä koneet ole olleet pysähdyksissä.

- Samalla lailla ihmiset syövät ja käyttävät lääkkeitä, ja ne pitää pakata, hän sanoo.

Vekkelin mukaan oleellista on ollut myös se, että koko logistiikkaketju loppukäyttäjälle asti on pysynyt kunnossa. Esimerkiksi asiakkaiden käyttämät painotalot Etelä- ja Keski-Euroopassa ovat pysyneet toiminnassa, ja pakkauksia on maailmalle koko ajan tehty. Hän arvelee, että luksuspakkauksiin voi kohdistua ylitarjontaa jossain vaiheessa, mutta toistaiseksi markkina on niidenkin suhteen tasapainossa.

 

Pehmopaperi kohosi hamstrauksen myötä koronakriisin symboliksi. Haltian mukaan hamstraaminen kotiin oli kuitenkin pois muualta; työpaikkojen, ravintoloiden ja muiden julkisten tilojen pehmopaperinkulutuksesta.

Viljakaisen mukaan pehmopaperien kysyntä on kasvanut maailmalla, varsinkin Aasiassa, 3-4 prosentin vuosivauhtia, eikä hän odota pitempään trendiin muutosta. Viljakainen arvelee, että Suomen pehmopaperiteollisuus ei täysin pääse ulosmittaamaan globaalin kasvun hyötyjä, sillä pehmopaperi tuotetaan tyypillisesti lähellä kuluttajia. Tosin selluteollisuutta saattaa Aasian pehmopaperibuumi jonkin verran siivittää, koska parempilaatuiseen pehmopaperiin tarvitaan jonkin verran pitkäkuituistakin sellua.

 

Analyytikot ovat yhtä mieltä siitä, että painopaperille korona on ollut raskas isku. Näköpiirissä ei ole paperinkysynnän oleellista kasvua.

- Paperin kysyntä on laskenut viime vuosina keskimäärin viisi prosenttia vuodessa, huonossa suhdanteessa enemmän ja hyvässä vähemmän. Jos tänä vuonna häviää 20 prosenttia, siinä häviää silloin karkeasti ottaen neljän vuoden kysyntä, Viljakainen sanoo.

Haltia uskoo, että globaalissa mitassa kapasiteettia tullaan todennäköisesti jostain vähentämään.

- Suomessa on paperikone sulkeutunut hiljattain Raumalla ja Oulussa. Meidän näkemyksemme on ollut, että vähään aikaan ei olisi kapasiteetin vähennystarvetta. Tosin viimeaikainen kehitys on vienyt heikompaan suuntaan, hän sanoo.

Rauman UPM:n pääluottamusmies Jouko Aitonurmi huokaa, että analyysi kuvaa tilannetta paperituotannossa. Vuoden ensimmäinen kvartaali oli hänen mukaansa vielä ok, mutta pudotus on sen jälkeen ollut tuntuva. Se on tarkoittanut lomautuksia.

- On tietysti vaikea ennustaa, paljonko ja milloin kysyntä koronan jälkeen palautuu. Paljon riippuu mainonnasta, hän sanoo.