Jos vuoden mittaiseen määräaikaisuuteen ei enää tarvita mitään perustetta, mitä siitä seuraa?

– Sitä, että määräaikaisia työsopimuksia voidaan käyttää, vaikka työnantajalla olisi pysyvä työvoiman tarve. Ajatellaanpa esimerkiksi opettajia. Heille voidaan tehdä määräaikainen työsopimus elokuusta suvivirteen sakkaa ja uusi perusteeton määräaikaisuus taas koulutyön jatkuessa syksyllä. Siinä välissä ollaan sitten työttömänä. Sama pätee tietysti myös prosessiteollisuuteen.

Ei kai ensimmäinen sairauspäivä voi olla palkaton, jos se on työehtosopimuksessa sovittu palkalliseksi?

– Aika pian se voi muuttua palkattomaksi. Tämä on nähty jo Paperiliiton meneillään olevissa työehtosopimusneuvotteluissa. Työnantajat ovat monin kohdin ilmaisseet halunsa saada valmisteilla olevat työlainsäädännön heikennykset täysimääräisinä läpi työehtosopimuksiin. Tämä tavoite tullee esiin muissakin kuin vain Paperiliiton neuvotteluissa.

Äärimmäisen vakavaa puuttumista työntekijän kansainvälisilläkin sopimuksilla suojattuihin perusoikeuksiin.

Mitä tarkoittaa, jos oikeutta poliittisiin lakkoihin rajoitetaan ja oikeutta tukilakkoihin rajoitetaan?

– Äärimmäisen vakavaa puuttumista työntekijän kansainvälisilläkin sopimuksilla suojattuihin perusoikeuksiin. Huoli siitä, että hallituksen tavoitteet rikkovat Suomen kansainvälisiä velvoitteita ei ole turha. Hallitus näyttää jo ennalta estävän itseensä kohdistuvaa arvostelua ja painetta pyrkiessään rajoittamaan oikeutta poliittisiin lakkoihin.

– Rajoittamalla tukilakkojen hallitus pyrkii näin estämään muiden liittojen avun työtaisteluun ajautuvalle, työehtojaan puolustavalle liitolle tai yksittäisen yrityksen työntekijöille. UPM:n työtaistelun aikana Paperiliitto sai merkittävää apua muilta liitoilta ja muilta paperiliittolaisilta työpaikoilta. Nyt esitetyillä rajoituksilla pyritään estämään toisen yrityksen työntekijöiden apu toisen yrityksen työtaistelussa.

– Esimerkiksi monikansallinen Tesla on kieltäytynyt Ruotsissa sopimasta työehtosopimusta toisin kuin muut autovalmistajat. Teslalaiset saavat tukea Ruotsin liittojen lisäksi Tanskasta. Suomessa AKT ei aio kuljettaa Teslan autoja ja autovaraosia, jos niitä toimitetaan Ruotsiin Suomen kautta. Lue Teslasta lisää sivulta 33.

Miten Teslan tapaus liittyy Suomen hallituksen tavoitteisiin?

– Jos työehdoista voidaan sopia työehtosopimuksia huonommin ja heikommin ja myös ilman luottamusmiestä, tämä on uhka erityisesti niille työntekijöille ja yrityksille, jotka noudattavat työehtosopimuksia ja kilpailevat reilusti. Sopimisen hallitsematon vapauttaminen johtaa helposti työmarkkinoihin, joissa kilpaillaan heikompia työehtoja ja ulkomaista työvoimaa hyväksi käyttäen. Epäterve kilpailu näivettää reilun yrittämisen ja rehellisen työvoiman käytön.

Koskevatko työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset vain työttömiä?

– Eivät. Viime vuonna 39 prosenttia ansiopäivärahan saajista kävi töissä eli he saivat käytännössä soviteltua päivärahaa palkkansa lisäksi. Pienipalkkaisilla aloilla 20 prosentin leikkaus työttömyysturvasta 8 viikon jälkeen tarkoittaa helposti sitä, että ansiosidonnainen päiväraha putoaa peruspäivärahan tasolle. Asumistuenkin saajista 40 prosenttia käy töissä. Kummatkin leikkaukset kohdistuvat pitkälti samoihin työssäkäyviin pienipalkkaisiin henkilöihin.

Mihin hallitus pyrkii hallitusohjelmatavoitteillaan?

– Tältä se näyttää: lyhyellä tähtäimellä ammattiliittojen jäseniltä ollaan viemässä työkalut, joilla he voivat puolustaa työehtojaan. Pidemmällä tähtäimellä tavoite näyttää olevan ay-liikkeen järjestäytymisasteen lasku ja sitä kautta työehtosopimusjärjestelmän romuttaminen.

Hallitus tavoittelee myös muutosneuvotteluiden vähimmäisaikojen sekä lomautusilmoitusajan puolittamista. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

– Saamatta jäänyttä palkkaa. Muutosneuvotteluiden ja lomautusilmoitusajan puolittaminen vie lomautustilanteessa kahden viikon palkan ja pätkälomautusten jatkuessa aina vähintäänkin viikon palkan. Eikä niitä viikkoja kuitenkaan vuodessa ihan mahdottomasti ole.

Vastaukset on laadittu yhdessä paperiliiton asiantuntijoiden kanssa.

SAK:laiset liitot ilmoittivat, että ar­violta 100 000 SAK:laisten liittojen jäsentä osallistui poliittisiin mielenilmaisuihin 14.12.

Teksti: Eeva Eloranta-Jokela

Lue myös: Paperiliittolaiset osallistuivat neljällä tehtaalla ammattiliittojen yhteiseen mielenilmaukseen työelämäheikennyksiä vastaan.