Liittokokous valitsi Petri Vanhalan jatkamaan Paperiliiton puheen johtajana. Myös valtuuston puheenjohtaja Jouko Aitonurmi ja varapuheenjohtaja Ville Nevala jatkavat tehtävissään.

Kuorimo

Petri Vanhala on toiminut Paperiliiton puheenjohtajana vuodesta 2011. Vanhalan ura Paperiliitossa alkoi vuonna 2002 talouspäällikkönä ja jatkui seuraavana vuonna liittosihteerinä.

Paperiliiton 24. liittokokous valitsi valtuuston puheenjohtajaksi Jouko Aitonurmen Raumalta ja varapuheenjohtajaksi Ville Nevalan Kyröskoskelta. Aitonurmi on UPM Rauman tehtaan pääluottamushenkilö, ja hän on johtanut liittovaltuustoa vuodesta 2017. Nevala on Metsä Board Kyron tehtaan työsuojeluvaltuutettu. Hän on toiminut valtuuston varapuheenjohtajana vuodesta 2021.

Liittokokouksen seuraavaksi nelivuotiskaudeksi valitseman liiton hallituksen näet sivuilta 26.

Paperiliiton liittokokous pidetään joka neljäs vuosi. Kokoukseen osallistui ammattiosastojen liittokokousedustajia sekä liiton hallinnossa kuluneella liitto­kokouskaudella toimineita henkilöitä.

Yhteensä noin 200 paperiliittolaisen kokoontumisessa pitkästä aikaa yhteiseen isoon kokoukseen oli jälleennäkemisen iloa ja nostetta, sillä viime liitto­kokous pidettiin vuonna 2021 etäyhteyksin.

Muutosta ihmistä varten

Petri Vanhala totesi Paperiliiton kulkeneen pitkän ja merkityksellisen matkan suomalaisten työntekijöiden asialla.

– Meillä on vahva historia, joka nojaa rehelliseen työntekoon, yhtenäisyyteen ja rohkeuteen puolustaa oikeudenmukaisuutta. Tätä työtä haluan jatkaa, yhdessä teidän kanssanne, Vanhala sanoi.

Rakennetaan yhdessä liittoa, joka vastaa ajan haasteisiin mutta seisoo lujana arvojensa takana.

– Tulevaisuus tuo meille haasteita: metsäteollisuuden murros, ilmastonmuutos, teknologinen kehitys ja kansainväliset paineet muuttavat pelikenttää. Mutta juuri siksi Paperiliiton rooli on entistä tärkeämpi. Meidän tehtävämme on varmistaa, että työntekijöiden ääni kuuluu, että oikeuksia kunnioitetaan ja että muutos tehdään ihmistä varten, ei ihmisen kustannuksella.

Vanhala sanoi ottavansa tehtävän vastaan sydän mukana ja kädet valmiina työhön sekä luottavansa siihen, että liittoa voi viedä yhdessä kohti tulevaa avoimella keskustelulla, keskinäisellä kunnioituksella ja määrätietoisella toiminnalla. 

– Te teette tästä liitosta elävän, vaikuttavan ja merkityksellisen. Rakennetaan yhdessä liittoa, joka vastaa ajan haasteisiin mutta seisoo lujana arvojensa takana, totesi Vanhala kiitospuheessaan.

Yhteistyötä myös liittojen välillä

Liittokokouksen avajaisissa puhunut SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta korosti yhteistyön tiivistämisen tarvetta niin SAK:laisten liittojen kuin keskusjärjestöjenkin välillä. Meneillään ollut tes-kierros oli liittokokouksen aikaan yhtä sopimusta vaille valmis, kun taas Paperiliitolla seuraavat neuvottelut ovat edessä.

Nykyisille työmarkkinoille Eloranta toivoi toimivampaa mallia ja ehdotti SAK:n marraskuussa 2023 julkaisemia periaatteita pohjaksi, jonka varaan voitaisiin rakentaa uusi malli, palkanmuodostuksen periaatteet sekä työehtojen kehittämisen pohja.

Poikkeuksellisista ajoista huolimatta ay-liike etsii ratkaisuja.

– Välillä on todella vaikea uskoa, mitä Suomessa ja maailmalla on tapahtunut ja tapahtumassa. Meillä, SAK:laisella ay-liikkeellä, on kuitenkin edelleen kyky, tahto, ja voima vaikuttaa tulevaisuuteen ja niin me totta vie aiomme tehdäkin. Me emme lamaannu tai peräänny.

Eloranta kiitti puheessaan paperiliittolaisia aktiiveita ja jäseniä, jotka tuntevat liiton arvon ja merkityksen tässä ajassa. 

– Monta kriisiä, muutosta ja haastetta olette kohdanneet ja niistä kunnialla selvinneet. Ja selviätte jatkossakin, sanoi Eloranta.

Ay-ehdokkaita eduskuntaan

Euroopan Parlamentin jäsen Eero Heinäluoma kertoi liittokokouksen avajaisyleisölle ajankohtaisesta tilanteesta Euroopassa. Hän nosti esiin, etteivät EU:ssa edes suuret maat pärjää yksin nykyisessä turvallisuus- ja taloustilanteessa. 

Heinäluoma toivoi seuraavissa eduskuntavaaleissa ay-liikkeeltä hyviä työelämää tuntevia ehdokkaita suomalaiseen päätöksentekoon, koska nyt on nähty, miten hallitus voi vaikuttaa työntekijän oikeuksiin muokkaamalla lainsäädäntöä haluamaansa suuntaan.

Teksti: Eeva Eloranta-Jokela, kuva Reima Kangas