Kuulonsuojaimia ja turvakenkiä voi saada yksilöllisesti räätälöityinä, mutta henkisen puolen työkykyä ja jaksamista on vaikeampi kehittää. Työsuojelun yhteistoimintaa tarvitaan.
Työpaikalla
Paperiteollisuudessa tapaturmataajuus on alle teollisuuden keskitason, joka on lähelle kaikkien alojen tapaturmataajuutta. TVK:n ennusteen mukaan työtapaturmia sattuu tänä vuonna noin 1,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022. Lähde: Tilastosovellus Pakki, Tapaturmavakuutuskeskus, 3.10.2023. Työpaikkatapaturmien taajuus on laskettu jakamalla palkansaajien korvattujen työpaikkatapaturmien lukumäärä tehdyillä työtunnilla (lkm/miljoona tehtyä työtuntia). Työtuntitiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta. Mukana on kaikki muut tapaturmana pidettävät korvattujen vahinkotapahtumien sattumisolosuhteet, paitsi kodin ja työpaikan välinen matka ja vapaa-aika. Laskennassa ovat mukana myös työliikekipeytymiset.
Paperiliittolaisilla työpaikoilla on kaudella 2022–2023 toiminut 84 työsuojeluvaltuutettua ja noin 600 työsuojeluasiamiestä. Seuraavaksi kaudeksi valinnat tehdään loppuvuonna.
Työsuojelun yhteistoimintaa ja siihen kannustamista tarvitaan, jotta työturvallisuus edistyisi entisestään. Hyvänä esimerkkinä työsuojelutyön kehittämisestä ja silmäparien lisäämisestä Työturvallisuuskeskuksen teollisuusryhmän johtava asiantuntija Markku Tolvanen mainitsee työsuojeluasiamiesten roolin.
– Työsuojeluasiamiehet ovat käyttämätön voimavara. Siksi on hyvä, että esimerkiksi Stora Ensolla Imatralla työnantaja yhdessä työntekijöiden kanssa on alkanut hyödyntää työsuojeluasiamiehiä aiempaa enemmän.
Vaihtoehto asiamiehille
Adaralla Valkeakoskella päädyttiin siihen, ettei työsuojeluasiamiehiä enää valita. Työsuojeluasiamiehen tehtävistä itsekin aloittanut nykyinen työsuojeluvaltuutettu Tapio Heikkinen perustelee, miksi näin tehtiin:
– Meillä oli pitkään työsuojeluasiamiehet kolmella osastolla, mutta tehtäviin on ollut hankala saada ihmisiä. Asiamiestyöhön olisi irrottauduttava oman työn ohessa. Siihen aika ei riitä, kun työpaikalla on muutenkin niukasti tekijöitä.
Tilalle luotiin käytäntö, jossa työnjohto, käyttöpäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, kunkin osaston työntekijä ja toisen osaston työntekijä käyvät tehtaan ja sen ulkoalueet läpi joka toinen kuukausi eli kuudesti vuodessa.
– Näin saadaan laajempi porukka katsomaan näitä asioita. Nähtäväksi jää, miten tällä järjestelyllä saadaan korjattavat toimenpiteet kirjattua ja hoidettua. Työnantajan tahtotila kuitenkin on, että työsuojelu on työpaikan yhteinen asia, Heikkinen sanoo.
Yksilöllistä tukea jaksamiseen
Tapio Heikkinen on työntekijäjäsenenä Paperiteollisuuden työalatoimikunnassa eli PapTatissa. Marraskuussa tämän yhteistyöelimen toimialapäivässä käydään läpi muun muassa päivitettyä työturvallisuuslakia, joka lisää työnantajan vastuuta yksilön näkökulman huomioimisesta.
– Lakimuutos puhututtaa työpaikoilla. Kuulonsuojaimia ja turvakenkiä voi saada yksilöllisesti räätälöityinä eli fyysisesti yksilön voi suhteellisen helposti ottaa huomioon, mutta henkisen puolen työkykyä ja jaksamista on vaikeampi kehittää, PapTatin sihteerinä toimiva Markku Tolvanen pohtii.
Uudistunut laki kulkee linjassa myös Paperiliiton työsuojelutoiminnan tavoitteiden kanssa, sillä kuluvalla liittokokouskaudella työsuojelutyössä kiinnitetään erityistä huomiota työntekijöiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia edistäviin tavoitteisiin.
Palautumiselle varattava aikaa
Myös palautumine puhuttaa. Vuorotyötä tekevillä voi olla esimerkiksi uniongelmia, joihin ei tunnu löytyvän apua.
– Vuorotyö on tuonut ja edelleen tuo haasteita. Vieläkään ei nähdä palautumisen merkitystä, eikä ymmärretä, kuinka tärkeää se on. Vapaa-aika kuluu ehkä liian monenlaiseen tekemiseen, kun pitäisi myös ehtiä palautua, Tolvanen muistuttaa.
Tolvasesta on hyvä, jos palautumisen tueksi voidaan työpaikoilla kehittää yksilöllisiä työaikaratkaisuja. Yksilöllistä työaikamallia on suunniteltu kokeiltavaksi esimerkiksi Metsä Groupin tehtailla.
Työsuojeluhenkilöiden valinnat vuosille 2024–2025
Loka-marras-joulukuussa 2023 on paperiliittolaisilla työpaikoilla järjestettävä vaalit työsuojeluvaltuutettujen, -varavaltuutettujen sekä työsuojeluasiamiesten ja työsuojelun yhteistoimintaelinten jäsenten eli työsuojeluasiamiesten valitsemiseksi toimikaudeksi 2024–2025.
Työsuojeluyhteistyö perustuu lakiin työsuojelun valvonnasta sekä työmarkkina-osapuolten sopimuksiin. Työsuojeluvaltuutetun vaaliin saavat osallistua kaikki työpaikan työntekijät, jotka vaalipäivänä ovat työsuhteessa valinta-alueen työnantajaan mukaan lukien esimerkiksi lomautetut ja vanhempainvapaalla olevat.
Työsuojeluasiamiehen valinnassa noudatetaan työehtosopimuksen liitteenä olevan yleissopimuksen kirjauksia. Työsuojeluasiamies edustaa tuotantolaitoksen, -osaston tai ammattiryhmän työntekijöitä.
Teksti: Eeva Eloranta-Jokela