Lappeenrantalaisen Teemu Kaipaisen kiinnostus retkeilyyn ja vaeltamiseen alkoi 20 vuotta sitten armeijasta, jossa ”sai tai joutui” olemaan paljon metsässä.

– Sen jälkeen tuli kokeiltua vaeltamista Ivalossa kaverin vanhempien mökiltä. Vähitellen käytiin siitä myös pitemmällä. Vätsärin erämaa on hienoa seutua, maasto on karumpaa ja valmiita reittejä on vähän, kuvailee Kaipainen.

Kiinnostus innosti alan opintoihin. Kaipainen valmistui Joensuun Niittylahdesta erä- ja luonto-oppaaksi keväällä 2022. Hänen Korpisumu-yrityksensä auttaa asiakkaita retkien suunnittelussa sekä varusteiden ja kohteiden etsimisessä. Päivätöissä hän käy edelleen UPM Lappeenrannan tutkimuslaitoksen pilotoinnissa.

– En ole vielä alkanut retkiä vetämään. Käyn lähinnä parantelemassa reittejä. Jatkuvaa ylläpitoa tarvitaan etenkin siellä, missä liikkuu paljon ihmisiä. Reittien merkintöjen pitää olla kunnossa. Se madaltaa reiteille lähtemistä ja etenemistä, eikä tarvitse lähteä arpomaan, mihin suuntaan pitää jatkaa tai ovatko sillat tai muut ylitykset turvallisia, Kaipainen kertoo.

Reitillä liikkuvien kannattaa myös itse antaa palautetta puutteista tai korjaustarpeista reitin ylläpitäjälle.

Harrastuksen voi aloittaa läheltä ja ilman erikoisvarusteita. Monia varusteita voi vuokrata, eikä kaikkea tarvitse hankkia omaksi. Jos johonkin haluaa satsata, niin kenkiin.

– Jos jalat on rikki ja rakko painaa, liikkuminen hidastuu joka askeleella, Kaipainen muistuttaa.

Pitemmälle reissulle kannattaa reppuun pakata sadetakki, perusensiapupakkaus ja avaruuspeite. Peite suojaa kylmettymiseltä, jos sattuu jokin haaveri ja pitää pysähtyä. Paperinen kartta ja kompassi on hyvä ottaa mukaan siltä varalta, että puhelin yllättäen hajoaa. Viimeistään syksyllä on hyvä olla matkassa tulentekovälineet ja puukko, jotta saa tarvittaessa tehtyä tulet.

Säätä ei retkeilijän kannata säikähtää, päinvastoin. Sääolosuhteitakin voi harjoitella.

– Luonto on erilainen sateella. Jos syksyllä tai talvella lähtee yöpymään lähilaavulle, voi pysäköidä auton niin lähelle, että tarvittaessa pääsee nopeasti autoon tai autolla pois.

Yksi asia on jokaiselle retkeilijälle tärkeä: juomavesi. Eteläisessä Suomessa vesi on aina kannettava mukana. Tuntureilla on hyvä katsoa, ettei yläjuoksulla näy kuollutta eläintä, vaikka purovesi vaikuttaa puhtaalta.

Syksyllä vaeltaja voi poimia metsästä mustikat aamupuuroon ja sienet pannulle. Evästä voi mutustella myös mennessään: suklaata, pähkinöitä tai makeisia.

Jos tavoitteena on valmistaa ateriat luonnossa, kannattaa trangian käyttöä harjoitella etukäteen vaikka kotipihassa. Metsä­palovaroituksen aikaan avotulen teko on maastossa kielletty, mutta liekeissä on aina riskinsä: myös kodasta voi karata kipinöitä huuvan kautta.

Kaipainen liikkuu luonnossa melkein joka viikonloppu. Kesälomalla on tarkoitus lähteä viikoksi Patvinsuolle Ilomantsiin päivän tai kahden retkille. Kaipainen myöntää, että luonto on nykyisin tärkeämpi kuin kuljettu matka.

– En lähtisi aloittelijana ahnehtimaan kilometrejä. 10–15 kilometrin päivävauhdissa ehtii syödä rauhassa ja tauottaa menemistä esimerkiksi 45 minuutin välein. Kun pitää pieniä taukoja, siinä ehtii saada niitä luontokokemuksia, joita sieltä on lähtenyt hakemaankin.

Useimmilla suomalaisilla vain muutaman tunnin ajomatka Kolille, joka sijaitsee Pohjois-Karjalassa.

– Kolilla on hyvät maisemat ja palveluita, kuten kanootin vuokrausta ja opastuksia. Majoitustiloja alueelle on tulossa uuden hotellin myötä lisää, luettelee Kaipainen.

Perheen kanssa retkeileville hän suosittelee esimerkiksi Hossan luontokeskusta itärajan tuntumassa Suomussalmella.

– Se on matalan kynnyksen kohde, jossa voi tehdä retkiä hyvin päiväseltään. 

Opaspalveluita käyttävää retkeilijää Kaipainen kannustaa olemaan utelias ja kysymään paljon.

– Opasta voi haastaa, kysellä luonnosta ja hyödyntää hänen osaamistaan, niin saa rahalle paremmin vastinetta.

Teksti: Eeva Eloranta-Jokela, kuva: Mikko Nikkinen

 

Retkietiketti

1. Kunnioita luontoa – älä muuta sitä. Pidä lemmikit kytkettynä.

2. Suosi merkittyjä reittejä ja noudata eri liikkumistapoja koskevia sääntöjä. Tarkista retkikohteesi liikkumisrajoitusalueet ja -ajat.

3. Leiriydy vain sallituille paikoille. Älä tiskaa tai peseydy suoraan vesistössä. Noudata autiotupien sääntöjä.

4. Tee tulet vain sallituille paikoille, suosi retkikeitintä. Älä tee tulta metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana.

5. Älä roskaa.

Lähde: luontoon.fi