Pääluottamusmies Mikko Alamommo on tulossa tehtaan työntekijöiden muutosturvaa käsitelleestä palaverista eikä oikein tiedä, itkeäkö vai nauraa. Stora Enson pihiys sapettaa. Yhtiö jatkaa yt-neuvotteluissa tutuksi tulleella linjalla: lain minimivaatimusten mukaan.
– Halpaa on työntekijöiden irtisanominen. Näin toimii yhtiö, joka teki vuoden ensimmäisellä neljänneksellä voittoa satoja miljoonia euroja, sanoo Alamommo.

Esimerkiksi valtiovalta, kunnat ja muut toimijat Kemin seudulla ovat luvanneet ja jo aloittaneetkin toimia irtisanottavien auttamiseksi. Alamommo toteaa, että yksi tärkeimmistä paketeista olisi se, että ihmisille saadaan töitä. Tämä olisi mahdollista, jos tehdasalue luovutettaisiin siihen käyttöön, johon se on rakennettu. 

Kemijärvelle biojalostamoa puuhaava Vataset Oy on kertonut julkisuudessa, että se haluaa jatkaa Veitsiluodon sellutehtaan toimintaa. Julkisuudelta piilossa useampikin toimija on ilmaissut kiinnostunut Veitsiluodon tehtaasta.
– Täällä on valmiit toimivat laitteet. Työntekijiden puolesta toiminta voitaisiin aloittaa suoraan, sanoo Alamommo. 

Vataset Oy:n toimitusjohtaja Harri Vatanen sanoo Ylen haastattelussa olleensa yhteydessä Stora Ensoon halukkuudestaan jatkaa sellutehtaan toimintaa ja että Stora Enso ei ole ilmaissut kantaansa asiaan. Vatanen toteaa, että heidän toimintansa ei kilpailisi Stora Enson kanssa, kun tämä nyt vetätytyy pohjoiselta alueelta. 

Stora Enson Paperidivisioonan johtaja Kati ter Horst sanoi Ylen haastattelussa, että yhtiö ei myy paperikoneita saman tuotteen tekemiseen. Sellutehtaan jatkosta yhtiö ei ole antanut lausuntoa, vaan toteaa selvittelevänsä tehdasalueen tulevaisuutta.
Mikko Alamommokin toteaa, että kaikki Veitsiluodon tehtaasta kiinnostuneet eivät kilpailisi Stora Enson kanssa.
– Jos Stora silti blokkaa sellun tuotantoa ei kyse liene muusta kuin, että sen ajatuksena on kontrolloida puukauppaa, sanoo Alamommo.

Harri Vatasen mukaan sellun tekeminen Veitsiluodossa olisi heille erittäin kannattavaa. Jos laitteet hävitetään, kynnys tehtaan uudelleen aloittamiseksi kasvaisi luonnollisesti hyvin korkeaksi.
Vatanen toteaa Ylen haastattelussa, että Veitsiluodon tehdas on rakennettu suomalaisten veronmaksajien rahoilla ja on valtavan arvokas pohjoisen alueen ja koko Suomen kannalta.
– Maailmalla, Ranskassa, Englannissa ja Saksassa, on lainsäädäntö, joka pakottaa toimijan, joka luopuu näin arvokkaasta tehdastoiminnasta, tarjoamaan sen muille toimijoille, joita se kiinnostaa, sanoi Vatanen Ylelle.

Ylipäänsä on mielenkiintoista, että muut yritykset näkevät kannattavaksi toiminnan tehtaassa, jonka Stora Enso lopettaa. Vatasen mukaan sellun hinta on nousussa, ja Kemiin biotuotetehdasta rakentava Metsä Group arvioi, että pohjoisen havusellun kysyntä vain kasvaa tulevaisuudessa. 
Yt-neuvottelut Veitsiluodossa päättyivät kesäkuun puolivälissä. Niiden annin voi tiivistää lyhyesti; työntekijöitä kuultiin, muttei kuunneltu. Alamommo ihmettelee, ettei työnantaja myöntynyt edes sellaisiin ehdotuksiin, joista ei olisi koitunut kustannuksia. 
– Puhuimme esimerkiksi sellaisista asioista kuin takaisinottovelvollisuudesta ja työntekijöiden mahdollisuudesta ottaa vastaan uutta työtä, sanoo Alamommo.   

Tehtaalla alettiin jakaa irtisanomislappuja juhannusta edeltävällä viikolla. Irtisanomisaika alkaa vasta 1.8., koska tilauksia riittää ja yhtiö haluaa pitää henkilökunnan töissä loppuun asti. Jos työntekijä siis ottaa vastaan uuden työn ennen elokuuta, hän menettää irtisanomisajan palkan. 

Työt Veitsiluodossa päättyvät tammikuussa. Mielenkiintoista on, että Stora Enso käyttää myös raskaasti tappiolliseksi ilmoittamiaan PK2:a ja PK3:a loppuun saakka. Sellun markkinatilanne on sellainen, että hinnat ovat alkuvuoden aikana nousseet lähelle ennätyksiä ja kauppa kävisi – paitsi että tehdas suljetaan. Hyvien tilausnäkymien takia Veitsiluodon tehtaan työntekijöiltä on jopa tunnusteltu lomajärjestelyjen mahdollisuutta.

Osa  Veitsiluodon työntekijöistä oli pitkään valmistautunut jonkun konelinjan sulkemiseen, mutta koko tehtaan lopettaminen järkyttää. Alamommon puhelin soi jatkuvasti. Hän kuvailee, että tunnelma on kuin hautajaisissa ja vain huononee, kun irtisanomislaput tulivat jakoon.
– Minulla on päässä 550 ajatusta, yhtä paljon kuin on irtisanottavia työntekijöitä, hän sanoo.

Teksti Reima Kangas
Kuva Niina Susi