Esisuunnitelma koskee vuosikapasiteetiltaan noin 800 000 tonnin taivekartonkitehtaan perustamista. Metsä Groupiin kuuluva Metsä Board arvioi, että mahdollinen investointipäätös voitaisiin tehdä aikaisintaan vuonna 2024. Esisuunnitteluun on varattu aikaa pari vuotta, jolloin tehdas voisi käynnistyä vuoden 2026 aikana.

– Se on pitkä aika, mutta suunnitteluunkaan ei heppoiselta pohjalta lähdetä. Kaskisten paikkakunnalle investoinnilla on iso merkitys ja piristysruiske, jos henkilöstöä tarvitaan 200-300, kuten puheissa on ollut, arvelee pääluottamusmies Pasi Haapamäki.

Seinäjoen seudulla asuva Haapamäki on kulkenut töihin Kaskisiin siitä lähtien, kun silloinen M-Real perusti BCTMP-tehtaan vuonna 2005 Botnian sellutehtaan viereen. Vuonna 1977 rakennettua Botnian sellutehdasta ei paikalla enää ole. Tehdas suljettiin ja purettiin 32 vuoden toiminnan jälkeen, mikä oli paikkakunnalle iso menetys.

Oli se kova uutinen. Aivan piti pikkaisen täpistä, että tällainen paukku tuli tänään.

Investointisuunnitelma yllätti monet ja nousi Kaskisissa heti kuumaksi puheenaiheeksi. Kaskisissa on asukkaita alle 1300, joten uumoiltu työpaikkalisäys on valtava ja vaatii laajaa valmistautumista koko seudulta. Yllättyneiden joukossa on myös ammattiosasto 3:n puheenjohtaja Mikael Häggblom.

– Oli se kova uutinen. Aivan piti pikkaisen täpistä, että tällainen paukku tuli tänään. Olen syntynyt tänne ja elänyt ”tehdaselämää” koko ajan, joten tiesin, minkälainen menetys Kaskisille ja koko lähipitäjälle oli, kun sellutehdas suljettiin 2009, kuvailee Häggblom.

– Suunnitelman laajuus yllätti kyllä koko kaupungin. Meidän BCTMP-tehdaskin saa käydä tosi lujaa, että pystytään ruokkimaan taivekartonkikoneita, joilla tarvitaan meidän tuotetta. Asiaa on varmasti pitkään valmisteltu, ennen kuin se isolla kädellä tuotiin julkisuuteen. Siitä uskaltaa jo ajatella, että suunnitelmasta tulisi myös totta.

Häggblom on operaattoriuransa aikana ollut mukana starttaamassa BCTMP-tehdasta. Sellutehtaan sulkemisen tuoman shokin jälkeen oli vaikea kuvitella, että vielä tulisi uusia investointeja, kuten on tehty Äänekoskelle ja parhaillaan Kemiin.

– Toivotaan nyt, että täällä meillä homma lähtee rullaamaan. Metsä Group on kuitenkin edelläkävijä toiminnassaan, hän toteaa.

Pasi Haapamäen mielestä Metsä Groupin investointihalu Suomeen kertoo siitä, että yritys luottaa suomalaiseen työkulttuuriin ja osaamiseen.

– Ei työn hinta ole liian kallis, jos kerran pystytään suunnittelemaan investointia. Myös Metsä Groupin muut isommat ja pienemmät investoinnit ja niistä saadut tulokset kertovat siitä, että tänne kannattaa investoida. Suomi on siihen turvallinen maa, Haapamäki toteaa.

– Meillä on satama tuossa vieressä ja BCTMP-tehdas tuottaa taivekartongin valmistuksessa käytettävää raaka-ainetta. Puuta tuodaan Suupohjan rataa pitkin, joten toivoa sopii, että sen parantamiseen investoidaan, kun liikenne kasvaa, Haapamäki luettelee.

Paperiliitossa suunnitelma uusiutuvan materiaalin tuotantolisäyksestä Kaskisiin nähdään lupaavana jatkona Metsä Groupin investoinneille. Liiton puheenjohtaja Petri Vanhala kiittää investointihalua, mutta nostaa esiin myös huolen.

– Nyt on toivottava ja toimittava sen puolesta, ettei EU:n metsäpolitiikka vie pohjaa tulevalta suunnittelulta, Vanhala painottaa.

Jos tehdasinvestointi menee maaliin, Kaskisiin tarvittavasta henkilöstöstä valtaosa työllistyy tuotannon eli niin sanotusti paperiliittolaisiin tehtäviin. Se merkitsee ammattiosaston puheenjohtajan vastuualueen laajenemista kertaheitolla.

– Pientä osastoa on tässä pyöritetty, meillä on 74 varsinaista jäsentä, sanoo ammattiosaston puheenjohtajana viisi vuotta toiminut Mikael Häggblom.

Esisuunnittelu sisältää Metsä Boardin mukaan teknisen suunnittelun, infrastruktuuri- ja logistiikkaratkaisujen suunnittelun sekä päälaitehankintojen kilpailutuksen. Osana esisuunnittelua käynnistetään ympäristövaikutusten arviointi sekä ympäristölupaprosessi. Suunnittelun lähtökohtana on fossiiliton tuotanto ja maailmanluokan resurssi- ja tuotantotehokkuus.

– Suunnitelma lähtee nyt askel kerrallaan etenemään. Kaikkien osapuolten pitää puhaltaa yhteiseen hiileen, että hanke onnistuisi ja toteutuisi, Pasi Haapamäki kiteyttää.

Teksti: Eeva Eloranta-Jokela, kuvat: Johannes Tervo