Kun tehtaan vuosihuoltoseisokkia saapuu tekemään satoja tai jopa tuhansia tehtaan ulkopuolisia tekijöitä, on työturvallisuuden lisäksi ollut tänä syksynä otettava huomioon myös riskit koronatartunnoista. Tulijoille on annettu tarkennetut ohjeet hygieniasta, kasvomaskien käytöstä, turvaväleistä ja lähikontaktien välttämisestä sekä muusta varautumisesta juuri kyseisellä työpaikalla.

Esimerkiksi Metsä Groupin yksiköissä on ennakkoon tehty mittava toimenpidesuunnitelma. 

– Meillä varmaan on tehty kaikki, mitä voidaan tehdä osastoinneista ja erillisistä kulkureiteistä lähtien, jotta vältettäisiin kaikki turhat kohtaamiset. Toimet ovat aika massiiviset ja viimeisen päälle mietitty, arvioi Marja-Leena Kyrö, joka on Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaan työsuojeluvaltuutettu.

Henkilöstö on myös ollut mukana kehittämässä seisokkeja varten toimintamalleja koronavirustartuntojen ehkäisyyn. Päivittäiset hygieniatoimet ovat rutiinia.

– Kun ollaan maaliskuusta saakka tätä jumpattu, omalla väellä tulee jo aika lailla selkäytimestä desinfoinnit, kertakäyttösuojainten ja turvavälien käyttö sekä turhien kohtaamisten välttely. Myös kasvomaskeista alkaa tulla samalla tavoin tapa kuin aikoinaan kypärän käytöstä: ilman sitä enää ei voi olla. Kaikki tuntuvat ymmärtävän tilanteen vakavuuden, kiittää Kyrö. 

Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaan vuosihuoltoseisokin aikana viikolla 43 työskentelee oman henkilöstön lisäksi noin 1 400 yhteistyökumppanin edustajaa, joista suomalaisten osuus on yli 90 prosenttia.

– Tehtaamme henkilöstö on osallistunut kuluvan vuoden aikana todella hienosti uudenlaisten toimintamallien kehittämiseen, ja niitä on viety aktiivisesti käytäntöön. Hyödynnämme myös muiden tehtaidemme huoltoseisokeista saatuja oppeja ja hyviä käytäntöjä meillä Äänekoskella, sanoo tehtaanjohtaja Ilkka Poikolainen.

Ulkopuolisille seisokkityöntekijöille on konsernin tehtailla järjestetty terveydentilatarkastus ja koronatesti, jos he ovat olleet ulkomailla kahden viikon sisällä ennen seisokkiajankohtaa. Ilman negatiivista testitulosta tehdasalueelle ei ole voinut tulla. 
Taaksejääneistä Metsä Groupin vuosihuoltoseisokeista ainakin Kemissä työ saatiin päätökseen ilman tapaturmia ja koronatartuntoja. Siellä yhteistyökumppanien edustajia oli 1200.

Varkauden Stora Enso oli syyskuun alun vuosihuoltoseisokin ajaksi jaettu neljään osioon. Näissä jokaisessa oli oma ruokala ja tehtaan ruokala oli ainoastaan oman henkilöstön käytössä. Kasvomaskia oli käytettävä hisseissä ja muualla kuin omalla alueella liikkuessa. 

– Valvomot olivat seisokin aikana vain oman henkilöstön käytössä ja esimerkiksi työluvat jaettiin niitten ulkopuolelta, jotta kaikki olisivat mahdollisimman vähän tekemisissä keskenään, kertoo työsuojeluvaltuutettu Jukka Voutilainen.
Parisen viikkoa kestäneeseen seisokkiin osallistui Varkaudessa kaikkiaan 800 ulkopuolista henkilöä. 

Ennen seisokkia Varkauden tehtaalla oli tehty töitä 465 päivää ilman tapaturmia. Voutilaista harmittaa, että seisokin alussa tehtaan omalle henkilöstölle sattui kolme poissaoloa vaativaa työtapaturmaa. 

– Taustalla oli ehkä liikaa luottamusta tuttuun ympäristöön, johon pesut ja ylimääräiset varusteet toivat kuitenkin muutoksia, pohtii Voutilainen.

Paperiliitto-lehti seurasi vuosi sitten seisokkia Stora Enson Imatran tehtailla. Tuo seisokki oli maan suurimpia, kuten myös tämän vuoden syyskuussa toteutettu lähes pariviikkoinen seisokki: sitä toteutti oman henkilöstön rinnalla yli 3000 ulkopuolisen urakoitsijan edustajaa, joista yli 300 oli ulkomaalaisia.

– Töitä oli paljon, samoin erityisjärjestelyjä, kertoo Kaukopään pääluottamusmies Arto Hulkko. 
Kuten Varkaudessa, myös Imatralla urakoitsijoiden sosiaalitilat ja ruokailut oli järjestetty erillisiksi ja kontaktien minimoimiseksi rajattu siirtymistä eri tiloista toiseen.  

– Näytti siltä, että osattiin varoa sekä työtapaturmia että työskennellä turvallisesti. Seisokki toteutui ilman koronatartuntoja ja työtapaturmia oli noin yksi kolmannes siitä mitä viime vuonna. Sekä me että urakoitsijat onnistuimme aiempaa paremmin, sanoo työsuojeluvaltuutettu Seppo Jäntti.

Alhaiseen määrään on Jäntin mukaan vaikutusta sillä, että urakoitsijoilta edellytetään laaja suunnitelma työn suorittamisesta.

– Heidän on mietittävä oma toimintansa tarkkaan ennakkoon ja hyvin pitkälle.
Vaikka paperiliittolaisten työpaikkojen seisokeissa on ollut koolla tuhansia tekijöitä, on lokakuun alkuun mennessä pidetyissä seisokeissa saatu pidettyä tehtaat koronavapaina vyöhykkeinä.
 

Teksti Eeva Eloranta-Jokela
Kuva Mikko Nikkinen