Uuden sukupolven biotuotetehdas on tehnyt ihmeitä Äänekoskelle. Muutos näkyy nelostien liittymästä lähtien.  

– Jos kuvittelee, että Äänekoski oli aiemmin kuin maassa makaava elefantti, nyt tehdas on antanut sille buustia nousta jaloilleen, Sami Räisänen vertaa. 

Räisänen on entinen äänekoskelainen, joka nyt asuu Jyväskylässä mutta joka käy edelleen töissä Äänekoskella. Räisäsen tavoin väliä ajaa kumpaankin suuntaan noin tuhat ihmistä. 

Biotuotetehtaan massaosastolla käynnissäpitäjänä työskentelevälle Räisäselle uuden tehtaan rakentaminen merkitsi jatkuvuutta. Tulevaisuudesta ja jatkuvuudesta kertovat myös parannustyöt työmatkan varrella. 

Tieyhteyksien parannuksia tarvitaan, sillä elokuussa kaksi vuotta sitten käynnistynyt Metsä Groupin biotuotetehdas käyttää puuta 6,5 miljoonaa kuutiota vuodessa ja valmistaa sellua 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. 

Tehtaan omaan henkilöstöön kuuluu nykyisin 150 ja lisäksi palveluntoimittajille noin 100 ihmistä eli biotuotetehtaan alueella käy töissä yhteensä noin 250 ihmistä. Metsä Group arvioi, että tehtaaseen integroituneet ja sen tuotteita muualla jalostavat yritykset sekä puunhankinta työllistävät yhteensä noin 2500 henkilöä. 

Lukumääräisesti suurin työllisyysvaikutus tulee puunhankinnasta: biotuotetehtaalle ajetaan päivittäin 240 rekkalastillista ja 70 junavaunullista puutavaraa.  

Biotuotetehdas valmistaa havu- ja koivusellua kartongin, pehmo- ja painopaperin sekä erikoistuotteiden raaka-aineeksi. Tavoite on, että myös puusta saatavat sivuvirrat saataisiin hyödynnettyä 100 prosenttisesti.  

– Sen tavoitteen suhteen olemme hyvällä mallilla. Viherlipeäsakka on ainoa, mille meillä ei vielä ole hyötykäyttöä. Kaikki muu jo saadaan hyödynnettyä, kertoo tehtaanjohtaja Ilkka Poikolainen. 

Tehdas tuottaa ympäristöönsä sähköä ja lämpöä, käyttää hyväkseen niin hajukaasut, mäntyöljyn, puunkuoren kuin jätevesilietteen. Poikolaisen mukaan kehityskohteita vielä on, vaikka jo nyt kaikki prosessit pyritään hyödyntämään. 

Loppuvuodesta integraatissa käynnistyy sellua hyödyntävä koelaitos, jossa kokeillaan tekstiilikuidun valmistusta. 

Äänekosken kaupunki toivoo myös lisää hyötyä sivuvirroista, jotta ne toisivat lisää uutta teollisuutta ja työpaikkoja. Yritysten houkuttelemista ja verkostoitumista paikkakunnalle edistää Plänet B-hanke. 

– Biotehtaan rakentaminen tänne oli kuin valot olisi laitettu päälle. Investointiuutinen toi ison muutoksen ilmapiiriin, vertaa Plänet B-hankkeen projektijohtaja Sari Åkerlund.  

Kuljetusyhteyksien parantamisen lisäksi kaupunki-infraa on rakennettu uusiksi ja parhaillaan kohennetaan keskustan aukiota. 

– Lisäksi on suunnitelmia liikerakentamiseen ja muuhun kehittämiseen uuden ja vanhan nelostien väliin. Uudistumista ja rakentamista on luvassa useaksi vuodeksi, Åkerlund kertoo. 

Äänekoski ei enää ole muuttotappiokunta, mutta työttömyys ei Äänekoskella ole alentunut toivotulla tavalla. Työpaikkoja on aiempaa enemmän auki, mutta etenkin rakentamis-, korjaus- ja valmistamistyöhön on ollut vaikea löytää tekijöitä, kuten muuallakin Keski-Suomen alueella. Heinäkuussa äänekoskelaisista oli työttömänä 14,1 prosenttia. 

Jaloilleen noususta kertoo myös se, että perustettujen yritysten nettomäärä on noussut. Yrittämiseen on uudenlaista uskoa. 

– Tämän vuoden uusperustamismäärä on 30 yritystä. Sitä, kuinka paljon luku johtuu biotuotetehtaasta ja paljonko talouden noususta, en osaa sanoa, Åkerlund sanoo. 

Valoa ja verotuloja tuovat myös tulevat investoinnit. Traktorivalmistaja Valtran investointia Åkerlund pitää merkittävänä, vaikka se ei lisää työpaikkoja. Hirvaskankaalle uuden tehtaan rakentava metallituotteiden valmistaja Meconet sen sijaan luo myös uusia työpaikkoja.  

Teksti: Eeva Eloranta-Jokela
Kuva: Max Steffansson