Paperituotteiden tuotanto laski Suomen tehtailla 1,0 miljoonaan tonniin huhti–kesäkuussa. Se on pienin määrä Metsäteollisuus ry:n lähes 30 vuotta kestäneen tilastoseurannan ajalta. Seurantaa tehdään vuosineljänneksittäin. 

Jujo Thermalille Kauttualle koronan ensimmäinen aalto johti 10 päivän mittaisten lomautusten toteutumiseen heinäkuussa. Lomautus koski noin 100 työntekijää.  

– Painopaperipuolen lämpöherkän paperin ja kuittipaperin puolella kysyntä romahti, kun koronan takia yhtäkkiä lentomatkat ja ostokset jäivät tekemättä, liput tulostamatta. Olympialaisten ja jalkapallokisojen perumisen vaikutukset ulottuvat meille saakka, kuvailee pääluottamusmies Jukka Virta. 

Elokuulle ilmoitettu lomautus sen sijaan peruttiin ja mutta syyskuussa noin 150 henkeä koskeva seitsemän päivän lomautus toteutuu. 

Tehtaalla on suunnitellusti edetty kohti noin 5 miljoonan euron arvoista investointia ja uuden joustopakkauksien alumiini- ja muovikalvoja korvaavan suojamateriaalin tuotantoa. Paperipohjainen materiaali on täysin kierrätettävä, biohajoava ja sen suojapäällyste on täysin vesipohjainen. Tuotanto alkaa, kun tuotteen sertifiointi valmistuu. 

– Liikevaihdoltaan 100 miljoonan euron yritykselle investointi on iso, 5 prosenttia liikevaihdosta. Tällä turvataan nykyisiä työpaikkoja ja on luotu yksi lisää. Toivotaan, että vuorovahvuutta saataisiin vielä lisättyä, Virta kertoo. 

Jujo Thermalin koko henkilöstö on kunnossapitoyhtiö Valmet mukaan luettuna 240 henkeä. 
 

Synthomerin tulevaisuus vaakalaudalla 

Paperi- ja kartonkikemikaaleja Oulussa valmistavalle Synthomerille mullistusten kevät toi vakavan paikan: yritys aloitti elokuun puolivälissä yt-neuvottelut, joissa yhtenä vaihtoehtona on koko tehtaan tuotannon lopettaminen. 

– Korona on tässä yksi vaikutin, mutta ei ainoa. Kokonaisuus on useamman tekijän summa, kertoo paperiliittolainen pääluottamusmies Janne Sirviö. 

Yt-neuvotteluissa puidaan vaihtoehtoja organisaatiomuutoksesta tehtaan lopettamiseen. Neuvottelut koskevat koko 34 hengen henkilöstöä, joista paperiliittolaisia on 20. 

– Paperikemikaalien kulutus on laskenut vuosien varrella, kun paperikoneita on suljettu. Koronan takia tuotteita ei lisäksi ole voitu markkinoida asiakkaiden luona. Odotettavissa kyllä oli, että jossain vaiheessa jotakin on tehtävä, mutta esitys jopa tehtaan lopettamisesta oli silti yllätys. Toivomme omistajalta ennen lopullista päätöstä ymmärrystä ja näkemystä vähän pitemmälle, jolloin tilanne saattaa olla toinen, Sirviö pohtii. 

Alkuvuodesta tulevaisuudessa nähtiin vielä valoa siitä huolimatta, että naapurissa Stora Enso oli ilmoittanut isoista irtisanomisista ja kahden paperikoneen lakkauttamisesta ja toisen muuntamisesta kartongille. 

– Se, että saimme 12-tuntisen työvuorojärjestelmän kokeiluun tälle vuodelle, herätti vielä toivonkipinää, sanoo Sirviö. 

Työntekijöitä luonnollisesti harmittaa epävarma tilanne, joka voi äärimmillään merkitä töiden loppumista ja hyvän työporukan hajoamista. Sirviö toivoo, että työpaikalla käytäisiin aidot neuvottelut ja niihin käytettäisiin se aika, mikä tarvitaan. 

– Jos irtisanomisia tulee, toivotaan, että työnantaja panostaisi irtisanottavien tulevaisuuteen lakisääteisiä toimia enemmän, ettei mentäisi vain minimillä.  
 

Kartongissa tuntuvin kasvu 

Paperiliiton tietoon ei ole tullut uusia lomautuksia aiemmin keväällä ja alkukesästä ilmoitettujen lisäksi. Elokuussa lomautuksia toteutuu tai on toteutunut ainakin Sappi Finland Oy:llä Lohjalla, Stora Enson Inkeroisten tehtaan paperikonelinjalla sekä UPM Kymin PK9.llä. 

Metsäteollisuuden tilaston mukaan sellun ja kartongin tuotanto kääntyi alkuvuonna hienoiseen kasvuun, kun koronapandemia ja toimet sen hillitsemiseksi lisäsivät hygienia- ja pakkaustuotteiden kysyntää. Sellun tuotantomäärä nousi huhti–kesäkuussa 2,1 miljoonaan tonniin, mikä oli 1,4 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kartonkien tuotanto kasvoi tuntuvammat 11,1 prosenttia 1,0 miljoonaan tonniin. 

Teksti Eeva Eloranta-Jokela 
Kuva Jere Ringbom