”Tammikuussa tuli 17 vuotta täyteen Mini-Maidilla, vaikka pari kertaa sitä ennen olin kesähommissa. Me valmistamme Teerijärvellä erilaisia paperilautasia. Koneita on useita. Valvon yhtä linjaa kerrallaan, ja lounastauon jälkeen vaihdamme konetta, jotta työpäivään tulee vaihtelua.

Erilaisia papereita on paljon. On lakkapaperia ja erilaisia kuviopapereita. Tavallisin on valkoinen pohjakartonki. Ruskeaa paperia on alkanut olemaan myös aika paljon.

Lautasten pitää tietysti olla hyvän näköisiä. Jos paperilaatu on heikompaa, konetta saa säätää paljon, että siitä tulee hyvää tavaraa ulos. Laatuun pitää keskittyä, eikä viallista saa laittaa laatikkoon.

Niput menevät muovihitsien läpi, jossa ne saavat ympärilleen muovia, uunissa muovi vielä kutistuu tiukemmin ympärille. Sitten laitamme etiketin nippujen päälle. Aika automatisoitu meidän tuotantomme on. Itse laitamme kuitenkin niput laatikkoihin ja lavan päälle. Joillain linjoilla on automaattinen teippauskone, mutta aika paljon teippaamme laatikoita käsinkin.

Nippujen on näytettävä hyviltä. Niissä ei saa olla reikiä muoveissa. Se on välillä aika haastavaa. Pakkaamisessa on oltava tarkkana, koska etikettejä on satoja erilaisia, kaikilla eri asiakkailla on omat etikettinsä. Viivakoodista kannattaa katsoa neljä viimeistä numeroa. Se on helppo tapa tarkistaa, että kaikki menee oikein. Työohjetta pitää kyllä seurata, oikeanlaisesta kartonkirullasta lähtien.

Koneiden opetteluun menee aikaa, eikä siltikään kukaan osaa kaikkea. Jos tuntuu, että on yrittänyt kaikkensa, ja jo ennenkin sitä, kannattaa pyytää kaverilta apua. Ongelma ratkeaa siten nopeammin. Myös työnantaja kannustaa siihen, ettei pitäisi vain itse yrittää liian pitkään. On parempi hakea vaikka korjausmiestä apuun.

Todellinen ammattilainen huomaa, mitä ympärillä tapahtuu. Hän osaa tulla avuksi, jos tarvetta on. Aluksi se ei ole lainkaan helppoa, kun omalla linjallakin voi olla tosi kiire, ja samalla pitäisi mennä auttamaan muita. Mutta pitää ainakin pyrkiä auttamaan. Siten kaikkien työpäivä on vähän kevyempi. Eiköhän se ole aika yleistä, että jos auttaa toista, vaikka pienessäkin asiassa, niin kyllä siinä tulee kaikille parempi mieli.

Todellisen ammattilaisen erottaa myös siitä, että hän pitää konelinjaston siistinä ja osaa ennakoida työvaiheita pari-kolme tuntia eteenpäin. Jos esimerkkiksi ohjeissa sanotaan, että valmistetaan sata kappaletta laatikoita, niin niitä on sitten sata siinä odottamassa eikä parikymmentä. Sillä tavoin seuraavalle ei tule turhaan kiirettä ja stressiä vuoronvaihdossa. Ammattilainen pitää myös paikat, asiat ja tavarat siistinä ja järjestyksessä.

Koska paperilautasilta syödään, hygienia on tärkeää meidän työssämme. Se on yksi tärkeimmistä asioista, kun puhutaan laadusta tässä työssä. Siksi käsihygieniaa painotetaan meillä paljon. Jos käsiin tulee likaa, on pestävä kädet, ennen kuin voi koskea lautasiin. Käsidesiä on myös monessa paikassa tarjolla. Esimerkiksi sen jälkeen kun on käynyt ruokatauolla, pitää pestä kädet ja laittaa käsidesiä päälle. Hygienian takia pidetään myös ohuita lakkeja päässä. Työvaatteet pitää olla firman vaatteet, ja niiden pitää olla puhtaat. Jos tarvitsee uutta, aina saa kun kysyy ja kysymätäkin. Suurin osa käyttää työhousuja ja t-paitaa. Joskus tarvitaan myös pitkähihaista. Niitäkin löytyy firman väreissä. Jalassa pidetään turvakenkiä ja päässä kuulosuojaimia. Halutessaan voi käyttää ohuita hanskoja.  Varsinkin, jos korjaa konetta, kädet voivat likaantua. Silloin pitää taas pestä kädet ennen, kuin jatkaa töitä.

Joskus oman tehtaan lautanen voi tulla vastaan grillijuhlissa. Huomaan kyllä, miltä koneelta se on tullut, varsinkin, jos malli on vähän erikoisempi. Saatan sanoa, että lautanen on meidän työpaikalta kotoisin, mutta jos keskustelukumppani ei ole meillä töissä, en jatka siitä sen enempää.

Koska olen työsuojeluvaltuutettu, niin kyllähän se mukavalta tuntuu, kun on saanut työturvallisuutta parannettua jollain alueella. Turvallisuus on mennyt parissa vuosikymmenessä eteenpäin, mutta siihen ei voi tuudittautua. Se helposti huononee, jos sille ei uhraa ajatusta. Silloinkin tunnen ammattiylpeyttä, kun saamme työkaverin kanssa yhdessä jonkun asian toimimaan. Yhteistyö on tärkeää. Voi olla, että tarvitaan pari kolme kaveria, että saadaan priimaa tavaraa tulemaan. Yhteisöllisyys, sitä tarvitaan.”

Teksti Mari Schildt
Kuva Päivi Karjalainen