Virtaa, voimaa ja iloa toisista paperiliittolaisista. Tätä kaikkea tarjottiin ja saatiin liiton uudessa hyvinvointitapahtumassa Imatralla.

Työpaikalla

Yksi ajoi sen vuoksi toistatuhatta kilometriä pimeillä talvikeleillä ja toiset istui kymmenen tuntia junassa. Liiton hyvinvointitapahtuma kutsui. 
Tapahtuman paikka Imatran kylpylässä oli Kari Arvilalle sopivasti matkan varrella. Yhden yön pysähdys Kotkan ja Enon välillä katkaisi pitkän ajomatkan. 
– Kun tajusin, että kuljen muutenkin Imatran ohi, jaksoin lähteä. Kun yleensä työmatkaan menee taukoineen viisi tuntia, Imatralta oli jäljellä vajaan kolmen tunnin ajo. Uusi kokemus sekin, Arvila totesi. 
Hyvinvointi koskee paljon muutakin kuin terveyttä. Arvilan voimavaroja verottaa se, että työpaikka aiemmin sijaitsi 7 kilometrin päässä, nyt 370 kilometrin päässä kotoa Kotkasta.  

On syntynyt pitkä­aikaisia ystävyyksiä ja näissä aina tavataan.

Stora Enson Sunilan tehtaalta irtisanottu Arvila jaksaa työnaikaisen asumisen uudella paikkakunnalla, koska työ ja tehtävät Enocellin kuitulinjalla ovat tuttuja. Mutta pitkät automatkat verottavat vapaa-aikaa ja se tarkoittaa, että esimerkiksi liikunta­harrastuksiin on jäänyt aiempaa vähemmän aikaa. 
– Asunnon läheltä löytyy onneksi kuntoportaat ja toin tänne sukset, että pääsen täälläkin hiihtämään. Melonta ja pyöräily ovat jääneet nyt pois, mutta Uimaharjun suunnalla pystyy kyllä liikkumaan vaellustyyppisesti muuten. 
Arvila jakoi ajatuksiaan 40 muun paperiliittolaisen kesken Virtaa ja voimaa -tapahtumassa.  
– Kylpylä ja illan esiintyjä, artisti Faija, saivat minut kiinnostumaan tapahtumasta. Lisäksi sain täsmätietoa liitosta ja myös jo seuraavista työehtoneuvotteluista, tiivisti Arvila. 
Paperiliiton työsuojeluasiantuntija Eero Vekkeli pohditutti porukkaa kahdesta näkökulmasta: työyhteisön toimivuudesta ja turhasta työstä. 
– Mikä on kiusaamista ja kuka sen määrittää, kysyi Vekkeli. 
Pohdinnan apuna toimivat osallistujien itse valitsemat sanat ja niistä muodostetut sanapilvet. Kun yleisön pakkaa vähän sekoitettiin, keskustelua syntyi muidenkin kuin tutun vieruskaverin kanssa ja samalla tuli kokemus ennakkoluulojen murtamisesta. 
– Meillä on vielä housut vetämättä jalkaan, huuteli Elina Löppönen Kauttuan osastosta, kun hänen joukkueensa siirtyi seuraavalle toimintarastille kolmijalkahousuihin. 
Paperiliiton teeman mukaisesti vahvinta on yhteistyö myös tiimirasteilla – ja porukka tutustui toisiinsa lisää. 
– Toimintarasteilla oli hyvä yhteishenki ja mukavaa se, että oli yhdessä hauskaa tekemistä, ei tavoiteltu voittoa hampaat irvessä, kuvaili Jyrki Nousiainen, joka on ollut mukana myös liiton jalkapallotapahtumissa Valkeakosken ammattiosasto 45:n porukassa.  
– Hyvinvointitapahtuma toi valoa marraskuun lopun iltaan. Tosin tulevaisuus on hieman hämärän peitossa ja ehkä pelottavakin, jos maan hallituksen ajamat muutokset toteutuvat. Ne tuovat kyllä työelämään haasteita, kuten asiaosuudessa kuultiin, Nousiainen pohti. 
Sopimusasiantuntija Jyri Peltola antoi ajankohtaiskat­sauk­sen liitosta ja johdatteli myös pohtimaan, miten työehto­sopimus voi auttaa jokaisen hyvinvointia. Useimmille tuli ensimmäiseksi mieleen työaika, lomat ja palkka. Perhe­vapaiden osittainen palkallisuus, vakavasti sairaan lapsen hoito ja palvelusvuosikorvausten vapaaksi vaihdon mahdollisuus lisäävät nekin hyvinvointia eri elämänvaiheissa. 
– Hyvinvointi on aiheena tosi tärkeä. Jokaisen on tärkeää pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan, pohti Heidi Vainio Imatralta. Kokemus liiton tapahtumasta oli uusi ja osallistuminen kannatti. 
– Tämä oli mukava tapahtuma, jossa tutustuu muihin eri tehtailta ja myös oman työpaikan porttien sisäpuolelta tapasi ihmisiä, joita en tätä ennen tuntenut. 
Minna Hiivalan mielestä tapahtuma oli onnistunut, vaikka oma jälkitunnelma ei ollut hääppöinen. 
– Virta ja voima olivat kotiin Ouluun päästessä aika vähissä siinä kohtaa, kun takana oli 500 kilometriä autoilua huonossa kelissä. Mutta kannatti taas lähteä mukaan. Kun näitä on järjestetty ympäri maata, on syntynyt pitkäaikaisia ystävyyksiä ja näissä aina tavataan. Ohjelmat on olleet kivoja ja silti jää omaa aikaa tavata tuttuja – ja saada myös uusia kavereita, Hiivala tiivistää. 
Teksti: Eeva Eloranta-Jokela, kuvat: Mikko Nikkinen