Tälle vuosikymmenelle Tervasaaressa mahtuu noin kolmenkymmenen työtehtävän vähennykset ja korona-aika, sitten ensimmäiset yrityskohtaiset tes-neuvottelut ja niihin liittynyt lakko. Tänä vuonna olivat taas vuorossa tes-neuvottelut.

Viime vuosiin mahtuu myös muutama lomautus. Tänä vuonna on ollut kaksi lyhyttä lomautusjaksoa, joista jälkimmäinen osui elokuun loppupuolelle.

Menekki paranee ja tilanne normalisoituu, mutta kauanko se vielä vie?

Prosessityöntekijä Tero Mensalo myöntää, että kaipaa vanhoja aikoja, kun sai tehdä rauhassa töitä.

– Kyllä tämä nykytilanne vähän rassaa. Juurikin tes-neuvottelut ovat olleet viime vuosina niin hankalia. Epävarmuus kasvaa. Moni työkaverikin on sanonut, että se painaa mieltä, kun tehtaassa ei ole ollut rauhallista aikaa moneen vuoteen, Mensalo toteaa.

Hän arvelee, että monen nuoremman työntekijän mieli valmistelee ehkä jo vaihtoehtoja tulevaisuuden suhteen. Näyttää kuin jotkut kaivaisivat ajatuksissaan lähtökuoppia.

– Itse ole ollut täällä niin pitkään, että en innostu koulun penkille lähtemisestä. Pysyn töissä täällä niin kauan kuin on mahdollista, Mensalo sanoo.

Tervasaareen on myös tullut työntekijöitä muista tehtaista, joissa on ollut lomautuksia. Mensalo arvelee, että kynnys katsoa uusia työpaikkoja madaltuu, kun täälläkin on sama homma edessä.

Tervasaaressa tehdään etikettien ja tarrojen taustapaperia sekä enenevästi pakkauspaperia. Asiantuntijoiden mukaan näiden tuotteiden menekki kasvaa pitkällä aikajaksolla, mutta juuri nyt myynti tökkii.

Pääluottamushenkilö Tomi Eerola arvioi, että inflaatio on hidastanut kulutusta ja muutkin tekijät, kuten Ukrainan sota sekoittavat maailman taloutta. Hän uskoo, että kauppa rupeaa vilkastumaan lähitulevaisuudessa, ja töitä riittää.

– Niin meille sanotaan firman puolestakin, että menekki paranee ja tilanne normalisoituu. Mutta kauanko se vielä vie? Tuntuu, että firman analyytikotkin ovat ihmeissään, miettii Tero Mensalo.

Ehkä valoa on kuitenkin tulossa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennusteen mukaan maailmantalouden elpyminen ja keskuspankkien ennakoidut koronlaskut lisäävät vähitellen metsäteol­lisuustuotteiden kysyntää. Luken mukaan kartongin, paperin ja sellun tuotanto- ja vientimäärät kasvavat tänä vuonna. Pellervon taloustutkimus (PTT) on samoilla linjoilla ja ennakoi kasvun olevan vielä suurempaa ensi vuonna. PTT:N mukaan etenkin kartongin vientimarkkinat kasvavat.

UPM julkisti heinäkuussa puolivuosikatsauksen, jonka mukaan konsernin liikevaihto ja -voitto laskivat tammi–maaliskuussa jonkin verran viime vuodesta. Sen sijaan tämän vuoden huhti–kesäkuun liikevoitto nousi 60 peräti prosenttia viime vuoden vastaavasta aikajaksosta. Koko tämän vuoden liikevoiton odotetaan nousevan viime vuodesta.

UPM:n paperiteollisuuden toiminnoista vain Communication Papersin kannattavuus heikkeni. Communication Papers tekee graafisia papereita esimerkiksi mainontaan, julkaisuihin ja toimistokäyttöön. UPM suunnitteleekin sulkevansa tänä vuonna Hürthin sanomalehtipaperitehtaan ja Nordland Papierin hienopaperikoneen Saksassa.

UPM:n toimitusjohtajan Massimo Reynaudon mukaan sellun kysyntä oli hyvää ja hinnat jatkoivat nousuaan, mutta myös UPM Specialty Papers -liiketoiminto teki hyvän tuloksen. Tervasaaren tehdas kuuluu Specialty Papersiin. UPM Raflatacissa tarramateriaalien maailmanlaajuinen kysyntä elpyi viime vuodesta. Raflatac pyrkii nopeuttamaan kasvuaan myös ostamalla belgialaisen Grafityp-yhtiön.

Osa UPM Raflatacin tuotteista on tavallaan Tervasaaren tehtaan kääntöpuoli: Raflatac tekee tarramateriaaleja, Tervasaaren tehdas taustapaperia, johon tarrat kiinnitetään.

– Yksinkertaisimmillaan se on vaikka kaupan vaa’assa. Kun painaa nappia, etiketti tulostuu, mutta meidän taustapaperi jää vaa’n sisälle, kuvailee Tero Mensalo.

Prosessityöntekijä Jan Lindroos pohtii, että hässäkkää on riittänyt, mutta häntä ei ole harmittanut lähteä töihin, koska ympärillä on kunnon työkavereita. Hän toteaa, että työntekijämäärä on kyllä vedetty minimiin. Hyvä kommunikaatio, ryhmähenki ja ammattitaito kuitenkin auttavat pitkälle.

– Aika hyvin tässä on kaikesta huolimatta pärjätty, Lindroos sanoo.

Tervasaaressa on noin 230 työntekijää. Tomi Eerolan mukaan siinä mennään aivan veitsenterällä. Jo yhden työntekijän poissa­olo tuntuu paikalla olevien kuormituksessa tai joudutaan paikkaamaan ylitöillä.

Jan Lindroosin suunnitelmiin elokuun lomautus ei vaikuttanut, sillä hän oli sen aikana Kuusamon seudulla viettämässä kesälomaa. Lindroos toteaa, että pieni lomautuksen tuoma tauko ei 52 vuoden iässä muutenkaan harmittaisi.

– Talous alkaa jo olla sen verran kohdillaan, ja rouvakin käy töissä. Nuoremmilla lomautus voi tuoda epävarmuutta, se on ihan eri asia lapsiperheille, joilla on lainaa ja toinen vanhempi saattaa olla lasten kanssa kotona, hän sanoo.

Irtisanomisia tehtaalla Lindroos ei usko tulevan ihan vähään aikaan. Hän toteaa, että työntekijöitä ei ole enää varaa vähentää tai joudutaan sulkemaan toinen kone. Toisaalta porukkaa on jäämässä melko paljon eläkkeellekin lähivuosina.

– En ole tällä hetkellä huolissani enkä halua stressatakaan itseäni sellaisisilla ajatuksilla. Nautin vain kesälomasta, sanoo Lindroos.

Valkeakosken ammattiosasto 45:n puheenjohtaja Harri Honkala huokaa, että vajaan kahden vuoden päästä tulevat taas tes-neuvottelut. Tänä keväänä neuvottelutulos UPM:n ja Paperiliiton välillä syntyi helpommin kuin vuonna 2022, mutta kesäkuulle asti se nytkin meni.

Tomi Eerolan mukaan työntekijöitä on uudessa tes-käytännössä hämmentänyt muun muassa se, että eri tehtaiden sopimuksissa voi olla erilaisia tekstejä.

– Kun on tuttuja eri paikkakunnilla, vertaillaan ja ihmetellään erilaisia kirjauksia. Siinä menee välillä puurot ja vellit sekaisin. Sitä olen saanut selvittää, miksi noilla lukee noin ja meillä näin, sanoo Eerola.

Kesäkuussa hyväksytty työehtosopimus oli Eerolan mukaan pelkkä raharatkaisu. Se ei ole herättänyt suurta keskustelua.

– Joku työntekijä kommentoi, että ei muista hetkeen tällaista, ettei tessiin ole tullut yhtään heikennystä. Ihmiset ovat siinä mielessä suhteellisen tyytyväisiä, Eerola sanoo.

Teksti ja kuvat: Reima Kangas