Tänä syksynä toteutetun jäsenkyselyn tulosten perusteella tyytyväisyys Paperiliittoon on hieman parantunut, mutta jäsenyyden suositteluhalukkuus ja koettu tärkeys ovat hieman heikentyneet verrattuna edelliseen kyselyyn vuodelta 2024. 

Myönteinen kehitys erityisesti työehtosopimusneuvotteluissa ja vaikuttamisessa päättäjiin ovat toimineet osatekijöinä sille, että jäsenten kokonaistyytyväisyys – hyvin ja täysin tyytyväisten vastaajien osuus – nousi 58 prosentista 61 prosenttiin. Myös jäsenten arvio edunvalvonnasta parani hieman ja lisäsi tyytyväisyyttä.

Jäsentutkimuksen toteutti Taloustutkimus elo-syyskuussa. Kyselyyn vastasi 1449 henkilöä. Vastausprosentti on 14.

Jäsenyys on yhä yhtä tärkeä

Melko tärkeänä jäsenyyttä pitävien osuus on säilynyt 88 prosentissa. Kun kysyttiin, kuinka tärkeäksi jäsenyys koetaan, vastausten keskiarvo on hieman alempi kuin kaksi vuotta sitten. Tässä muutoksessa voi näkyä näkemys ammatillisen järjestäytymisen yleisestä arvostuksesta, joka heikkeni vastaajien kesken lievästi.

Jäsenyyden suositteluhalukkuutta kuvaava NPS-arvo on Taloustutkimuksen mukaan erinomainen, jos se on 40 tai yli sen. Paperiliitolla se on tuoreen jäsentutkimuksen mukaan 47. Luku on alempi kuin kaksi vuotta sitten, jolloin arvo oli peräti 58.

Muutos johtuu siitä, että liittoa suosittelevien osuus väheni 69 prosentista 61 prosenttiin, kun taas liittoon passiivisesti suhtautuvien osuus kasvoi 21 prosentista 25 prosenttiin ja kriitikoiden osuus nousi 10 prosentista 14 prosenttiin.

Jäsenenä halutaan pysyä

Jäsenyyden jatkuvuus on kuitenkin edelleen vahva: vähintään melko todennäköisesti jäsenenä vuoden päästä pysyvien osuus oli nyt ja edellisessä tutkimuksessa sama noin 95 prosenttia.

Liittoa arvostetaan ennen kaikkea edunvalvojana, työehtojen turvaajana ja ongelmatilanteissa auttavana liittona. Kehityshaasteet liittyvät erityisesti jäsenmaksun koettuun korkeuteen, jäsenmäärän vähenemiseen, toiminnan vaikuttavuuteen, tiedotukseen ja liiton poliittiseen julkikuvaan. Tulevaisuudelta odotetaan vahvaa edunvalvontaa, parempaa viestintää ja kykyä vastata teollisuuden rakennemuutokseen.

Liiton tehtävä ymmärretty

Vastaajien antamat avoimet vastaukset muodostavat Taloustutkimuksen mukaan kokonaisuutena varsin johdonmukaisen kuvan Paperiliiton asemasta jäsentensä silmissä. Liiton perustehtävä ja jäsenyyden konkreettinen hyöty ymmärretään: jäsenyys tarjoaa turvaa, edunvalvontaa ja tukea työelämän ongelmatilanteissa. Erityisen vahvana näyttäytyy liiton työehtosopimus- ja työehtotyö sekä paperi- ja metsäteollisuuden alan tuntemus.

Samaan aikaan vastauksissa näkyy epävarmuus alan ja liiton tulevaisuudesta. Lisäksi mainitaan teollisuuden rakennemuutos, tehtaiden sulkemiset, jäsenmäärän väheneminen ja liittojen vaikutusvallan mahdollinen heikkeneminen. Osa vastaajista kokee liiton liian varovaiseksi tai tehottomaksi. 

Liiton poliittinen esiintyminen herättää myös ristiriitaisia reaktioita. Osa toivoo voimakkaampaa poliittista vaikuttamista työntekijöiden puolesta, osa puolueettomampaa ja kaikkia jäseniä paremmin huomioivaa linjaa.

Työelämän selkänoja

Paperiliittoon kuulumisen myönteinen ydin ei ole ensisijaisesti yksittäisissä jäseneduissa vaan koetussa turvassa: jäsenyys antaa selkänojaa työelämään ja mahdollistaa yhteisen neuvotteluvoiman.

Kielteisten puolten teemat ovat taloudellisia, toiminnallisia tai viestinnällisiä. Jäsenmaksun taso nousee vastauksissa yhdeksi keskeiseksi pohdinnan aiheeksi. Osa vastaajista vertaa jäsenmaksua työttömyyskassan tai YTK:n maksuihin ja arvioi jäsenyyden kustannuksia suhteessa siitä saataviin hyötyihin.

Huolta liiton vaikutusvallasta ja jatkuvuudesta tuovat jäsenmäärän väheneminen ja alan supistuminen. Osa vastaajista toivoo liitolta nykyistä määrätietoisempaa ja ripeämpää toimintaa: heidän näkemyksensä mukaan neuvotteluissa voitaisiin pitää vahvemmin kiinni tavoitteista ja työnantajien toimintaan puuttua aktiivisemmin.

Viestinnässä perustiedotus toimii melko hyvin, mutta jäsenet kaipaavat neuvottelujen aikana väliaikatietoja, päätösten perusteluja ja parempaa paikallista tiedonkulkua.

Tulevaisuuden odotuksissa vahvin viesti on tarve aktiiviselle ja näkyvälle edunvalvonnalle. Jäsenet odottavat liitolta kykyä toimia sekä perinteisissä työehtokysymyksissä että nopeasti muuttuvassa teollisuusympäristössä.

Jäsentutkimuksessa kysyttiin jäseniltä näkemyksiä myös liiton tulevaisuuden vaihtoehdoista. Niitä hyödynnetään osana liiton tulevaisuustyöryhmän työtä. Työryhmällä on aikaa tämän vuoden loppuun antaa esityksensä liiton jatkosta.

Teksti: Eeva Eloranta-Jokela ja Taloustutkimus