Työpaikoille on saatava ohjeet akkujen käsittelyyn ja säilytykseen .
Työpaikalla
Akkuturvallisuutta voidaan parantaa arvioimalla työpaikalla käytettyjen akkujen riskit ja tekemällä latauspaikoista turvallisia.
Akkuja ja paristoja löytyy kaikilta työpaikoilta, mutta monilta niistä puuttuvat vielä selkeät ohjeet akkujen käsittelyyn, säilyttämiseen, lataamiseen, lajitteluun ja kierrätykseen.
Valkeakosken Walkilla akkuturvallisuutta on parannettu ja parannetaan vielä lisää.
– Sähkötrukin latauspaikka sijaitsee ulko-oven vieressä, tuulettuvassa tilassa. Siitä pelastuslaitos saa akun siirrettyä ulos sammutettavaksi, jos tilanne niin vaatisi. Sähkönsyöttö on tehty latauspaikkaa varten uusiksi ja lattiaan merkitty trukille paikka, selittää sähköautomaatioinsinööri Tero Heinonen.
– Suurin riski on tilastojenkin mukaan käsityökalujen akuissa. Työkalujen akuille on tulossa omat akkukaapit latausta varten, Heinonen jatkaa.
Walkilla akkujen riskit on arvioitu ja toimet riskien minimoimiseksi jatkuvat. Tuotantotiloissa sijaitsevan sähkötrukin latauspaikan viereen on tulossa seinäkkeet, jolla latauspaikka saadaan rajattua muista palavista materiaaleista. Latauspaikalta löytyvät myös toimintaohjeet lataamisesta ja häiriöihin varautumisesta.
Akkupalo on vaikea tukahduttaa
Akut ovat hyvä renki, mutta niiden vaurioituminen ja kuumeneminen voi saada aikaan pahaa jälkeä. Akkupalot ovat yleensä rajumpia ja nopeampia kuin perinteisemmät palot. Ne myös tuottavat runsaasti kaasuja ja mahdollisesti voimakkaita tulisuihkuja tai leiskahduksia, jotka puolestaan voivat sytyttää lähellä olevia materiaaleja palamaan.
– Akut ovat lähtökohtaisesti turvallisia käyttää, mutta niiden koot pienenevät ja ne sisältävät enemmän energiaa. Kehitys on nopeaa, muistuttaa asiantuntija Markku Tolvanen Työturvallisuuskeskuksesta.
Jos akkupalo syystä tai toisesta pääsee alulle, se on vaarallinen: jälki on arvaamatonta, jos yli tuhannan asteen metallisuihkua pääsee vapautumaan ympäristöön. Tolvanen muistuttaa, että akkupalossa syntyy myös myrkyllisiä palokaasuja, jotka leviävät nopeasti. Lisäksi sammutustilanteessa syntyville kaasuille, kuten fluori- ja kloorivedylle, häkä- ja muille palaville kaasuille altistumista on vältettävä.
Palossa syntyvien hyvin myrkyllisten kaasujen, palavien heitteiden ja kaasujen leiskahdusten sekä poikkeuksellisen korkean lämpötilan vuoksi sammutustyö vaatii ammattilaisilta erityisvarusteet.
Työturvallisuuskeskus korostaa, että jokaisella työpaikalla on suorittava huolellinen riskiarviointi ennen akkukäyttöisten laitteiden hankintaa ja käyttöönottoa. Arvioinnissa tunnistetaan mahdolliset vaaratilanteet, kuten akkujen mekaaninen vaurioituminen, ylikuumeneminen tai oikosulku. Riskiarvioinnin tulee kattaa koko akkujen elinkaari hankinnasta lataamisen ja huollon kautta aina akun hävittämiseen saakka.
Avoin verkkokurssi riskeistä
Tutustumalla riskeihin onnettomuuksia voidaan ennaltaehkäistä. Oikeat toimenpiteet paitsi vähentävät ylikuumenemisen, oikosulun ja palon riskiä myös pidentävät akkujen käyttöikää. Akut aiheuttavat tulipaloja usein juuri latauksen aikana. Työturvallisuuskeskus muistuttaa huolehtimaan oikeanlaisen laturin ja paloturvallisen latauspaikan valinnasta, latauksen valvonnasta sekä akkujen asianmukaisesta käsittelystä, varastoinnista, lajittelusta ja kierrätyksestä.
Akkuriskeistä on avattu nettisivusto akkuturvallisuus.fi, jota täydennetään ensi vuoden aikana. Sivustolta löytyy jo nyt työpaikkojen arjen tueksi maksutta akkuturvallisuuden tarkistuslista. Sen voi ladata ja ottaa käyttöön sellaisenaan tai räätälöidä oman organisaation tarpeisiin.
Sivustolla on käytettävissä maksuton verkkokurssi MOOC, joka tarjoaa käytännönläheisen katsauksen akkuturvallisuuteen. Koulutus antaa kaikille toimialoille sovellettavia käytännön vinkkejä. Verkkokurssi havainnollistaa myös, miten palava akku käyttäytyy ja miksi sen riskeihin on varauduttava.
Akkuturvallisuus on toimialarajat ylittävä yhteistyöhanke, jota koordinoi Työturvallisuuskeskus. Mukana ovat alan keskeiset toimijat ja asiantuntijat: TUKES, SPEK, Työterveyslaitos, akku- ja paristokierrätyksestä vastaavat toimijat sekä Työturvallisuuskeskuksen yhteydessä toimivat työmarkkinajärjestöt.·
Teksti: Eeva Eloranta-Jokela, kuvat: Reima Kangas

