Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön, järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä asioita.
Arviointi ei ole pelkkä lista kuormitustekijöistä, vaan myös toimenpiteitä ja seurantaa. Tavoitteena on ehkäistä haitallista kuormitusta jo ennen kuin se näkyy sairastumisina, uupumisena tai työyhteisön ongelmina. 

Työpaikan psykososiaalisia kuormitustekijöitä pitää arvioida siinä, missä fyysisen työympäristön riskejäkin.

– Monilla työpaikoilla tähän on havahduttu vasta viime vuosina, kun työturvallisuuslakia täsmennettiin. Psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointi on kuitenkin kuulunut työnantajan lakisääteisiin tehtäviin jo pitkään, sanoo Lupa- ja valvontaviraston tarkastaja Tessa Olin.

Virasto aloitti toimintansa vuoden alussa ja sille siirtyi monia lakkautettujen aluehallintovirastojen vastuita.

Simpeleen Metsä Boardilla arvioidaan psykososiaalisia kuormitustekijöitä riskinarviointien yhteydessä. Arvioon osallistuvat osaston päälliköt, työsuojeluvaltuutetut, työsuojeluasiamiehet ja joskus myös rivityöntekijöitä.

– On selvä, että psykososiaalinen kuormitus on lisääntynyt. Henkilöstöresurssit on vedetty minimiin. Taannoisissa yt-neuvotteluissa lähtöpassit sai 23 vakituista tuotantotyöntekijää, työsuojeluvaltuutettu Petri Kuru huomauttaa.

Töitä myös järjesteltiin uusiksi. Esimerkiksi kunnossapidosta kakkossähkömiehet siirrettiin tuotantoon. Yksi heistä oli Mika Kenttämaa, joka on nyt arkittamossa.

– Tarvittaessa me kakkossähkärit teemme keikkaa vuorokunnossapidon puolella. Se aiheuttaa kuormitusta sekä meille että muille tuotannon työntekijöille, kun pitää yks’kaks’ jättää tuotanto ja siirtyä toiseen tehtävään.

Vaikka työtehtävien järjestely ja esimerkiksi seisakit aiheuttavat kuormitusta, vastapainona on hyvä työyhteisö.

– Työkaverit ovat voimavara, ehdottomasti. Olemme samassa veneessä, autamme ja tuemme toisiamme.

Tessa Olin teki viime vuonna valvontaa Etelä-Suomessa työpaikoilla, joilla valmistetaan paperia, kartonkia ja pahvia. Petrattavaa löytyi.

– 76 prosentilla työpaikoista psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointi oli puutteellista tai sitä ei ollut tehty lain edellyttämällä tavalla.

Olin havaitsi tarkistuksissa selvän eron: fyysisen työympäristön vaarat oli pääsääntöisesti tunnistettu hyvin ja niihin oli varauduttu, mutta henkisten riskien arviointi oli monin paikoin jäänyt jälkeen.

Teksti: Tiina Suomalainen, kuva: Mikko Nikkinen