Turvallista työskentelyä tukee tiimin sujuva yhteistyö. Siksi hyvä yhteishenki ja puhuminen ovat kultaa. Tämä tiedetään Metsä Boardin Joutsenon BCTMP-tehtaalla.

Työpaikalla

 

Metsä Boardin Joutsenon BCTMP-tehtaalla on menossa kiirepäivä, sillä on huoltoseisokin jälkeinen startti. Valvomon tunnelma on silti rento ja vapautunut.

Nämä käynnissäpito-operaattorit ovat varsinaisia moniosaajia. Yksi ja sama vuoro vastaa koko tehtaasta: tehtaan ajamisesta, paalaamosta, varastosta, lastauksesta, kunnossapidosta ja laboratoriosta. Vuoroja on yhteensä viisi ja jokaisessa vuorossa työskentelee seitsemän henkilöä. Lisäksi erikseen on päiväkunnossapidon porukka.

Tehtaalla on ollut sen perustamisesta lähtien käytössä etumiesmalli, jossa ei ole vuoromestareita, vaan jokaisessa vuorossa on yhteyshenkilö, joka muun muassa tekee vuoron työkierrot, tarkkailee tuotantoa ja laatua ja on ongelmatilanteissa yhteydessä työnjohtoon.

Työyhteisössä pitäisi vallita ilmapiiri, jossa jokaisen on turvallista esittää näkemyksiään. 

Tiimien yhteistyön merkitys korostuu, kun vastuuta, itsenäisyyttä ja erilaisia tehtäviä on paljon. Joutsenon BCTMP-tehtaalla jokaiselle vuorolle on määrätty osaamisalueet ja lisäksi työntekijällä on omia vahvuuksia, joiden mukaan vuorojen kokoonpanot on pyritty järjestämään. Ongelmatkin ratkotaan tiimeissä, ja niihin pystytään reagoimaan tehokkaasti.

Ylitöihin tulleet Mikko Viinikainen ja Heidi Korhonen pohtivat, että tiimityö on niin olennainen osa heidän työtään, että sitä ei tule edes ajatelleeksi.

– Kaikki käy huomaamattomasti ja saumattomasti, summaa Viinikainen.

Tilannekuvan oltava yhteinen

Työterveyslaitos on tutkinut työturvallisuutta tiimityön näkökulmasta Turvaa tiimistä! -hankkeessa, jossa tutkijat jalkautuivat viiteen teollisuuden työpaikkaan. Mukana oli erilaisia prosessi­teollisuuden työpaikkoja, myös yksi paperiteollisuudesta.

– Vaikka tiimien sujuvalla yhteistyöllä on usein ratkaiseva merkitys toiminnan onnistumiselle ja parhaimmillaan sillä estetään vakavia onnettomuuksia, ei tiimin yhteistyöstä puhuta tarpeeksi, huomauttaa  Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Ilkka Asikainen.

Turvallisen tiimityöskentelyn kannalta yksi tärkeimmistä edellytyksistä on tiimin yhteinen tilannekuva. Asikainen kertoo, että sitä pidetään yllä esimerkiksi keskustelemalla ja varmistavalla kommunikaatiolla. Joutsenossa luotetaan puheeseen.

– Meillä ei ole oikeastaan sellaista tilannetta, että emme tietäisi, missä kaikki ovat. Jos joku poistuu valvomosta, hän kertoo, minne on menossa ja mitä tekemään, Korhonen sanoo.

Suuri osa kommunikoinnista ja tilannekuvan ylläpidosta tapahtuu radiopuhelimilla. Työntekijöillä on kypärään integroitu radiopuhelin mikrofoneineen. Kanava on auki kaikille koko ajan ja sen varassa tapahtuu moni asia. Esimerkiksi jos viirapuristimeen tulee häiriö ja sen osaaja onkin ajamassa trukkia, hän neuvoo varastosta käsin, kuinka pitää toimia.

– Meidän tehtaallamme on älyttömän hyvin järjestetty kommunikaatio. Se on avoin systeemi ja kaikki tietävät, mitä tapahtuu ja missä, Viinikainen kiittää.

Kommunikointi voi olla myös sanatonta viestintää. Meluisassa tehdassalissa ja kuulonsuojaimet päässä kommunikoidaan usein käsimerkein ja elein.

Viinikainen huomauttaa, että tutun työparin työskennellessä sanoja ei edes tarvita.

– Homma käy kuin luomisen työ.

Työterveyslaitoksen Asikainen korostaa yhteisen tilannekuvan lisäksi myös psykologisen turvallisuuden merkitystä. Työyhteisössä pitäisi vallita ilmapiiri, jossa jokaisen on turvallista esittää näkemyksiään ja nostaa esiin turvallisuusnäkökohtia ja jossa virheistä ei syyllistetä.

– Pienen tiimin elinehto on, että asioista puhutaan, summaa Viinikainen.

Muutokset haastavat turvallisuutta

Kun tiimiin tulee uusi työntekijä tai kun sen kokoonpano muuttuu, vie oman aikansa ennen kuin yhteistyö asettuu uomiinsa. Asikainen huomauttaa, että perehdytykselle on jätettävä riittävästi aikaa ja että turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä on myös tuotava esiin.

Joutsenossa on viime vuosina vaihtunut väki melko tiuhaan – on ollut eläkkeelle siirtyviä ja työpaikkaa vaihtavia. Tiimin kokoonpanon muuttuminen on aina haaste turvallisen työskentelyn kannalta, sanovat Korhonen ja Viinikainen sekä keskusteluun liittynyt työsuojeluvaltuutettu Kai Viskari.

Uusien työntekijöiden osaamisen karttuminen vie aikaa varsinkin, kun käytössä ei ole enää vanhaa vakanssimallia vaan työntekijän on hallittava monia eri tehtäviä.

Erityisesti häiriötilanteet ovat haasteellisia.

– Niitä tulee sen verran harvoin, että niiden oppiminen on vaikeaa. Voi olla, että seuraavan kerran häiriötilanne osuu kohdalle vasta puolen vuoden kuluttua, sanoo Korhonen, joka on nyt ylitöissä juuri siksi, että pääsee harjoittelemaan tehtaan ylösajoa.

Korhonen lisää, että ongelmatilanteista jutellaan osana työpaikan arkisia keskusteluja, vaikkapa kahvipöydässä. Se on sitä hiljaisen tiedon jakamista, minkä avulla ongelmatilanteet tulevat tutuiksi ainakin teoriassa.

Viinikainen on huolissaan syväosaamisen kapenemisesta, kun väki vaihtuu. Onneksi on vielä Viinikaisen sanoin ”meitä vanhoja kehäjääriä, jotka ovat rymynneet tehdasta ylös ja alas”. Heillä on syväosaamista, joka muodostuu vasta vuosien mittaan.

Tiimit mukaan selvittelyyn

Metsä Groupilla, kuten muillakin metsäteollisuuden isoilla työpaikoilla, turvallisuusasioihin satsataan paljon.

– Turvallisuus on meillä ykkösjuttu, tiivistää Viskari.

Haastatteluhetkellä tehtaalla on menty kuusisataa päivää ilman tapaturmia. Pisin nolla tapahtumaa -jakso on yli tuhat päivää.

Kun onnettomuuksia tapahtuu, olisi tärkeää, että tiiminäkökulma pidettäisiin mukana ja että tiimit otettaisiin mukaan myös selvittelyyn.

– Olemme havainneet, että perinteisillä teollisuuden työpaikoilla turvallisuutta ei kehitetä tiimien toiminnan kautta eikä turvallisuuskäytännöissä systemaattisesti huomioida tiimityön näkökulmaa. Kun turvallisuuspoikkeamia käydään läpi, tapahtumien selvittely etenee yksilö- tai organisaatiotasolla, mutta tiimien roolista ei puhuta, Asikainen huomauttaa.

Onnettomuuksien ja tapaturmien selvittelyssä saatetaan esimerkiksi pohtia, mikä oli työntekijän vireystila ja noudattiko hän ohjeita. Olisi kuitenkin pohdittava myös esimerkiksi sitä, toimiko tiimin viestintä ja kommunikaatio ja millainen oli roolitus.

Yhtenä ratkaisuna tiiminäkökulman kehittämiseen Työterveyslaitoksen hankkeessa luotiin yhdessä osallistujaorganisaatioiden kanssa Turvaa tiimistä! -keskustelumalli. Maksuton materiaali sisältää yhdeksän teemakorttia, jotka johdattavat pohtimaan turvallisen tiimityöskentelyn edellytyksiä.

Viskarin mukaan tehtaalla on menty turvallisuuskäytännöissä paljon eteenpäin.

– Turvallisuuspoikkeamien käsittelyssä tiimien näkökulmat otetaan hyvin huomioon. Se tiimi, joka on ollut tapahtuman aikana töissä, tulee aina käsittelyyn mukaan.

Ainut haaste on se, että Joutsenossa ei ole omia turvallisuusasiantuntijoita ja -päälliköitä, vaan he ovat yhteisiä Simpeleen tehtaan kanssa. 

Valvomossa ja kentällä

Työntekijöitä alkaa kokoontua valvomon vieressä olevaan ruokailutilaan. Täältä ei ehditä lounastauolla työmaaruokalaan, joten keittiöhenkilökunta tuo ruoka-annokset paikan päälle.

Valvomossa työt jatkuvat ja näytöiltä näkee, miten massa liikkuu prosessissa.

Teemme vielä kierroksen tehtaan puolella, jossa koneet jyskyttävät, humisevat ja naputtavat menemään kuin itsestään. Käynnissäpito-operaattorit liikkuvat kentällä pääasiassa vain siivouksen, ennakkohuollon ja häiriötilanteiden yhteydessä – muuten he pysyttelevät valvomossa.

”Turvallisuus on ammattitaitoa”, lukee seinälle kiinnitetyssä julisteessa. Vieressä on vaarojen tunnistuslomakkeiden keräys­laatikko. Viskari kertoo, että se tyhjennetään kuukausittain ja lomakkeet käydään läpi.∙

Lue lisää Turvaa tiimistä -keskustelumallista:
www.ttl.fi/oppimateriaalit/turvaa-tiimista.

Teksti: Tiina Suomalainen, kuvat: Mikko Nikkinen

Lisää artikkeleita:

Vapaa-aika
Pulmat
Pulmat
Takaisin etusivulle Lue lisää ajankohtaisia uutisia