Kun Metsä-Tissuella Mäntässä ilmeni ensimmäinen koronatautiepäily maaliskuun lopulla, 12 henkilön piti jäädä töistä pois testitulosten valmistumiseen saakka. Testitulos osoittautui negatiiviseksi ja vuorosta kotiutetut pääsivät palaamaan töihin.

Testaamisen ajaksi aiheutui yhden vuoron eli 8 tunnin mittainen seisokki. Sen aikana valvomo ja pukuhuoneet desinfioitiin viruksen varalta. Seisokki koski kahta paperikonetta, koska niillä on yhteinen valvomo.

– Jos testatun tulos olisi ollut positiivinen ja siitä olisi aiheutunut koko vuorolle karanteeni, seuraavat neljä yövuoroa olisi pystytty paikkaamaan ylitöillä, arvelee tehtaan paperiliittolainen pääluottamusmies Timo Virtanen.

Viisivuorojärjestelmä toimisi tämän kokemuksen perusteella myös poikkeusoloissa. Työnantaja on kuitenkin aloittanut Mäntässä keskustelun myös muihin vuorojärjestelmiin siirtymisestä siltä varalta, että epidemia laajenee.

Mäntän tehtaalla valmistetaan pehmopapereita, joiden kysyntä kasvoi epidemian alussa ihmisten hamstrausinnon takia. Tilaukset lisääntyivät huomattavasti ja tuotevarasto on täynnä. Jotta tuotanto voidaan taata myös epidemian laajetessa, on kesätyöntekijöiden tuloa aikaistettu monilla tehtailla. Myös Mäntässä lomasijaiset ovat tulleet töihin jo huhtikuun alussa.

Nelivuorokäynti ei ongelmaton

Paperiliittoon tulleiden kyselyjen perusteella työnantajat ovat useilla työpaikoilla ehdottaneet nelivuorokäyntiä varautumisena koronaepidemiasta johtuviin poissaoloihin. Paperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaan työnantaja voi toteuttaa niin sanotun vuoron purkamisen, jolloin määrätty aika työskennellään neljässä vuorossa.

­– Tällöin kuitenkin kaikki vuorot pitäisivät yhtä aikaa vapaajakson 20 päivän moduulissa.

Vuoron purulla voidaan toteuttaa hyvin tuotannon rajoitusta. Nyt koronapandemian aikana voi kuitenkin syntyä tilanne, jossa eivät lopukaan työt vaan tekijät. Tähän tilanteeseen työnantaja on voinut esittää, ettei vuorovapaita annettaisikaan, kertoo Paperiliiton vastaava työehtosihteeri Markku Häyrynen.

Häyrynen muistuttaa, että ongelmaksi voi kuitenkin muodostua se, milloin vapaat pystytään pitämään.

– Jos ne siirtyvät tai korvataan rahalla, vapaat eivät näin ollen toimi palauttavina päivinä työvuorojen välillä.

Tässäkin tilanteessa 12-tuntisen vuorojärjestelmän hyvät puolet korostuvat

12-tuntinen vähentää kontakteja

Koronaepidemian leviämistä pyritään teollisuuden työpaikoilla ehkäisemään muun muassa tehostamalla pintojen puhdistusta ja vähentämällä kontakteja. Käytössä on esimerkiksi sosiaalitilojen käytön porrastamisia tai yhteisvalvomojen jakamista väliseinillä. Näistä keinoista kerrotaan lisää tässä lehdessä sivuilla 16-19.

12-tuntinen vuorojärjestelmä toimii kontaktien välttelyssä jo valmiiksi. Siinä on päivittäin yksi vuoronvaihto vähemmän kuin perinteisessä 8 tunnin järjestelmässä.

– Vuorovaihtojen väheneminen voi näin vähentää työpaikalla tapahtuvien tartuntojen riskiä oireettomasta henkilöstä toiseen, sanoo Paperiliiton liittosihteeri Juhani Siira.

Mondi Powerflutella on totuttu 12-tuntisen vuorojärjestelmän vähäisiin vuoronvaihtoihin jo vuosien ajan.

­– Tässäkin tilanteessa 12-tuntisen vuorojärjestelmän hyvät puolet korostuvat, koska vuoronvaihtoja ja ihmisten kohtaamisia on vähemmän, samoin työmatkan tekemistä ja sen varrella tapahtuvaa pysähtelyä, kertoo pääluottamusmies Eero Ahonen. Hän hoitaa omaa tehtäväänsä etänä, kuten muutkin, ketkä suinkin pystyvät.

Isompi reservi käytössä

Pääluottamusmies Arto Hulkko Stora Ensolta Kaukopäästä pitää selvänä etuna sitä, että 12-tuntisessa järjestelmässä on joka päivä yksi vuoronvaihto vähemmän kuin 8-tuntisessa. Tartuntojen mahdollisuus pienenee myös silloin, jos joku tietämättään kantaisi koronavirusta.

– Jos ja kun tehtaalle tulisi epidemia ja moni sairastuisi tai joutuisi karanteeniin, on töissä vain yksi vuoro, mitä pitää paikata. Reservi on isompi, jos poissaoloja joudutaan tekemään ylitöinä. Ja ainakin meillä on ylitöihin tuleminen sujunut tähänkin saakka ongelmitta, Hulkko sanoo.

Teksti Eeva Eloranta-Jokela
Kuva Miisa Kaartinen/Arkistokuva