Maanantaina 11. maaliskuuta lähtien aloitetut lakot kohdistuvat vientiin ja tuontiin satamissa ja raiteilla. Mukana on myös suuria teollisuuslaitoksia sekä jakeluterminaaleja. Lakkojen piirissä on noin 7 000 työntekijää. Mukana lakoissa ovat Teollisuusliitto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Sähköliitto, Rakennusliitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM.

Paperiliitto ei julistanut uusia poliittisia lakkoja paperiliittolaisille työpaikoille.

SAK on yrittänyt löytää hallituksen kanssa neuvotteluyhteyttä, jolla olisi etsitty pehmennyksiä työntekijöiden kannalta ankariin heikennyksiin ja leikkauksiin. Toistaiseksi SAK:n vastaantulot eivät ole herättäneet hallituksessa riittävästi vastakaikua.

Työmarkkinajohtajat tapasivat pääministeri Petteri Orpon perjantaina ennen ilmoitettujen lakkojen alkua. Tapaamisessa ei löytynyt avainta työmarkkinoiden lukkotilanteeseen vaan lakot alkoivat ilmoitusten mukaan.

Maaliskuun lakot alkoivat vaikuttaa muutaman päivän viiveellä Paperiliiton jäsenten työpaikoilla tehtaiden raaka-aine- ja tavarakuljetuksiin. Nämä voivat aiheuttaa töiden estymistä ja vaikuttaa palkanmaksuun niin sanotussa jalkautustilanteessa eli kun työnteko estyy toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen vuoksi. UPM ilmoitti jo lakon alussa, että se lopettaa palkanmaksun heti, kun työt estyvät. Stora Enso linjasi myöhemmin samoin.

Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada palkkansa enintään seitsemältä päivältä, jos työnteon estymisen työsopimuksen osapuolista riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa.

Paperiliitossa päätös jalkautettujen ja ilman palkkaa jäävien jäsenten mahdollisesta avustuksesta tehtiin lehden painoon menon jälkeen 14. maaliskuuta. Ajankohtainen ohjeistus näkyy osoitteessa paperiliitto.fi.

Teksti: Eeva Eloranta-Jokela, kuva: Reima Kangas