Roosa Tapion kotona on pieni pomo nimeltä Veera, joka määrää arjen tahdin. Ensin herätään toinen toisensa vierestä, sitten syödään, katsotaan miten toinen neiti, Venla, lähtee kouluun, leikitään, lähdetään vaunulenkille koiran kanssa, keinutaan leikkipuistossa, tullaan kotiin ruuanlaittoon, ja syömisen jälkeen taas leikitään.

Roosan virka on olla vauvalle ruokana ja muutenkin kaikki kaikessa.

– Toki tuntuu, että on kädet täynnä hommaa, mutta...tämä aika on niin seesteistä. Merkityksellistä, Roosa miettii.

Veera on 10 kuukautta vanha. Hän nousee ilman tukea jaloilleen, kohta jo kävelee. Omat ajatukset ja sanat kasvavat kovaa vauhtia itkun ja naurun ja nukkumisen sekaan.

– Äitä, vettä ja kiitti tulee jo niin, että äiti ymmärtää.

Kodin ehdoton suosikkipaikka on vessa. Jos ovi on rakosellaan ja silmä välttää, pian alkaa armoton vessapaperin repiminen!

– Oman lelulaatikon suosikkilelu on se mistä tulee eniten ääntä. Pallo hyvänä kakkosena.

Äidin ja vauvan elo ei ole pelkkää kotona möllöttämistä, on muskarit ja vauvauinnit ja isosisko, jonka uinti- ja lentopalloharrastuksiin Veera osallistuu kannustajajoukoissa. Erityisen ihanaa on kuitenkin haistella kotona, kun äiti leipoo mokkapaloja turnauksiin.

Milloinkahan Veera saa ensimmäisen maistipalan?

Teksti: Ilkka Palmu, kuva: Samuli Ikäheimo