Puunkäsittely meni uusiksi Imatralla. Tainionkosken kuorimo lopetettiin ja puunkäsittely keskitettiin Kaukopäähän. Iso investointi tuo uskoa tulevaan.

Työpaikalla

 

Koivupöllit matkaavat pitkin syöttökuljetinta kohti hakun ”kitaa”, jonne ne katoavat yksi toisensa jälkeen. Ilmassa leijuu vahva puun tuoksu. Meteli puskee läpi kuulosuojainten, vaikka vain yksi kolmesta linjasta on käynnissä.

Ollaan Stora Enson Imatran tehtailla, jonka puunkäsittely on uudistunut isosti. 80 miljoonan euron investoinnissa tehtaiden koko puunkäsittely keskitettiin Kaukopäähän, jonne rakennettiin kolmas kuorintalinja. Nyt myös Tainionkosken tehtaan puut kuoritaan ja haketetaan täällä.

Projektiin kuului kolmannen kuorintalinjaston asentamisen lisäksi puunhakkeen käsittely- ja varastointijärjestelmän parantaminen sekä muutoksia puunkäsittelyalueen infraan.

Projektissa tehtiin lähes 700 000 työtuntia ja investoinnissa oli mukana yli 500 yritystä.

Prosessityöntekijöillä Minna Hotakaisella, Ilkka Paajasella ja Petek Reisselillä on menossa 12-tuntisen aamuvuoro. Töitä on takana nelisen tuntia. Aamupäivään on mahtunut jo akun terän vaihto ja jakokuljettimen siirtomoottorin ketjun katkeaminen. Sitä on parhaillaan yksi työntekijä korjaamassa, ja siksi kaksi linjaa seisoo.

– Työmäärä lisääntyi mutta henkilömäärä ei lisääntynyt, summaa Hotakainen investoinnin lopputuloksen työntekijöiden näkökulmasta.

Kuorimo on saanut yhden työntekijän per vuoro strarttiavuksi lokakuun loppuun asti. Myös puunkäsittelykentällä on työmäärä kasvanut yhdellä kolmasosalla. Sinne on saatu starttiapua maaliskuun loppuun asti.

Tainionkosken kuorimolla sammutettiin viimeisetkin valot helmikuun puolivälissä. Sen lopettaminen kosketti 12 työntekijää.

– Kovilta irtisanomisilta vältyttiin. Kaksi tuli töihin Kaukopäähän, osa jatkoi Tainionkosken muilla osastoilla, loput jäivät eläkkeelle tai eläkeputkeen, kertoo pääluottamusmies Arto Hulkko.

Investintiprojekti aloitettiin vuoden 2021 alkupuolella ja se saatiin päätökseen viime syksynä. Uusi linja starttasi ennen syysseisokkia.

Sen käytössä on ollut opettelemista, sillä uusi linja on hieman erilainen kuin kaksi vanhaa.

Alussa erityisesti hakun kanssa oli ongelmia, kertoo Hotakainen.

– Valmet teki testiajoja puolet pienemmillä puumäärillä, joten ruuhkia ei tullut. Kun siirryimme todellisiin määriin, hakku pysähtyi. Hakkuun on nyt onneksi tehty muutoksia ja säätöjä, eikä se mene enää niin helposti tukkeeseen.

Hotakaisen mukaan on edelleen myös hieman epäselvää, miten prosessikierrokset suoritetaan, sillä ohjeistukset ovat vanhoja.

Valvomon monitoreista näkyy, miten kurotin mättää puuta sulatuskuljettimelle. Prosessissa menee noin tunti ennen kuin pöllit päätyvät hakkeeksi kasalle. Kaukopään hake siirtyy kuitu­linjalle kuljetinta pitkin, Tainionkoskelle päätyvä hake menee puolestaan siiloihin ja sieltä kuorma-autoilla Tainionkoskelle.

Keskitetty ja nykyaikaisempi puunkäsittely parantaa prosessin vakautta ja tehokkuutta. Lisäksi investointi vähentää puun käsittelyyn kuluvaa vesimäärää merkittävästi, kun Tainionkosken vanhasta vedenkäsittelysysteemistä luovuttiin.

Vedenkäyttö vähenee vanhaan kuorimalinjaan ja samaan puumäärään verrattuna 85 prosenttia, mikä tarkoittaa vuodessa 500 miljoonaa litraa vähemmän vettä. Lisäksi Tainionkosken tehtaan melutaso pieneni puunkäsittelyn loppuessa.

Töitä puunkäsittelyn uudistamiseksi tehtiin kahtena talvena haastavissa ulko-olosuhteissa. Rakennustöiden aikana kuorimon kaksi linjastoa kävi normaalisti.

Projektissa tehtiin lähes 700 000 työtuntia ja investoinnissa oli mukana yli 500 yritystä. Projektin suunnittelussa ja tukiryhmässä oli mukana myös muutama kokenut paperiliittolainen työntekijä, joilla on paljon tietotaitoa.

Investoinnin rakennusvaiheessa maahan sijoitettiin 700 teräsputkipaalua ja 100 porapaalua, yhteensä noin 18 kilometrin verran. Tehdasalueelle valmistui hakkeen varastointia varten myös kaksi uutta siiloa. Niiden rakenteisiin käytettiin 3000 tonnia rautaa.

– Kyseessä oli iso projekti, mutta ei silti Imatran tehtaiden isoin. Kuitulinjan rakentaminen oli suurempi, Hulkko mainitsee.

Stora Enso on viimeisen 5–6 vuoden aikana investoinut Imatralle yhteensä yli 200 miljoonaa euroa.

– Kyllähän se lisää luottamusta siihen, että Imatran tehtaisiin panostetaan ja että töitä olisi tehtaalla tulevaisuudessakin, Hulkko sanoo.

Teksti: Tiina Suomalainen, kuvat: Mikko Nikkinen