Tutkimuslaitos E2 Tutkimus julkaisi syksyllä kyselytutkimuksen, johon osallistui yli tuhat täysi-ikäistä mannersuomalaista. Se selvitti, mitä Suomessa ajatellaan yhteiskunnallisista asioista. Tietoa tarvitaan päätöksenteon tueksi sekä myös aiheeksi yhteiskunnalliseen keskusteluun. 

Paperiliittolaiset eri puolilta Suomea saivat samoja teemoja pohdittavakseen. Kävi ilmi, että ajatukset ovat hyvinkin yhteneväiset tutkimustulosten kanssa. Haastatellut paperiliittolaiset ajattelevat, että Suomi on menossa väärään suuntaan. Samaa mieltä on tutkimuksen mukaan 61 prosenttia suomalaisista. Kun vastaajat rajataan vain työntekijöihin, määrä kasvaa 68 prosenttiin. Tutkimus- ja kehityslaborantti Miia Bitter, 44, Kauttuan Jujo Thermalilta on samaa mieltä.

– Tämän nykyhallituksen päätökset; vähennykset, heikennykset ja leikkaukset työntekijöiltä ja heikommassa asemassa olevilta, terveyspalveluiden heikkeneminen, hän luettelee perusteita.

Koneenhoitaja Petteri Jurva, 41, Stora Enso Packagingilta Lahdesta miettii, ettei Suomi hänen mielestään ole vielä syöksykierteessä, ei ylös eikä alaspäin.

– Kai tässä vähän haetaan asetelmia. Tämäkin hallitus on vasta päässyt vauhtiin. Tuntuu silti pahalta nuo työntekijöiden kurjuutukset, joita nykyhallitus on meille säätänyt. AY-toiminnassa näkyvät lakkojen rajoittamiset, sun muut, hän miettii. 

– Ei ole päätä eikä häntää hallituksen uudistuksissa. Jos he meinaavat, että näin saadaan Suomi nousuun, niin se ei taida nousta ikinä. Tavallista duunaria ei kuunnella yhtään. Rantautuisivat päättäjätkin joskus tuonne tehtaalle katsomaan, mitä se meidän jokapäiväinen elämämme on, ja kuinka kovalla työllä me rahamme ansaitsemme. Jospa he sitten miettisivät, onko se aina duunari, jonka eduista typistetään ja säästetään, sanoo prosessinhoitaja Kirsi Rajala, 51, Mäntän Metsä Tissuelta.

Lähes puolet tutkimukseen vastanneista kokee, että suomalainen yhteiskunta ei ole reilu itsen kaltaisia ihmisiä kohtaan. Kanta vaihtelee sukupuolen mukaan. Miehistä 56 prosenttia on jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että yhteiskunta on reilu. Naisista näin kokee alle puolet, 45 prosenttia. Kirsi Rajala vastaa, että hänen mielestään kohtelu ei ole reilua.

– Suomen yhteiskunnassa ihmistä, jolla on perussairaus, kohdellaan kuin ö-luokan kansalaista. Ei myönnetä vakuutuksia eikä takaisinmaksuturvia. Asenne on, että sehän kuolee kohta, vaikka sellaiset ihmiset ovat jatkuvassa terveydenhuollon seurannassa, hän sanoo.

– Mielestäni ei ole reilu. Kaikki kulut maksetaan tässä maassa keskiluokan pussista, sanoo käynninvarmistaja Juuso Kantelinen, 33, Mondi Kuopiosta.

Petteri Jurva taas kokee, että yhteiskunta kohtelee hänen kaltaisiaan suht’ reilusti.

– Näkisin, että ihan on reilut oltavat tällaisella perusduunarilla, joka hoitaa hommansa, hän sanoo.

Yhteiskunnallisia huolenaiheita tarkemmin tarkasteltaessa E2 tutkimus huomasi, että suomalaisten huolien kärkipaikat olivat vaihtuneet. Kun vielä vuosi sitten edellisen kyselytutkimuksen aikaan suomalaisia huolestutti eniten elinkustannusten nousu, nyt kärkeen on kiilannut terveydenhuollon tilanne, josta on huolissaan 67 prosenttia kyselyyn vastanneista. 56 prosenttia mainitsi vanhustenhoidon tilanteen ja lähes yhtä moni nuorten jaksamisen ja hyvinvoinnin.

Miia Bitter on samoilla linjoilla.

– Tulevaisuudessa kaikilla ei välttämättä ole mahdollisuutta mennä lääkäriin. Koulutuksesta on leikattu. Vanhuksilla ei ole tarpeeksi hoitajia, nuorilta on leikattu asumistukea ja opiskelupaikkoja on liian vähän. Jos tekee yhden ammattikorkeakoulutukinnon, et voi välttämättä päästä toiseen, hän kertoo.

 Kunnallisneuvos, eläkeläinen Juha Pikkarainen, 71, Kemijärveltä kantaa huolta eriarvoisuuden kasvusta.

– Maassa on hallitus, joka ajaa työläisiä ja heikommassa asemassa olevia kohtaan tosi kovaa politiikkaa. Sitä kautta eriarvoisuus lisääntyy, eikä vain taloudellinen eriarvoisuus, vaan maan eri osien eriarvoisuus. Täältä pohjoisesta kun katsoo – varsinkin, jos ollaan täällä itäpuolella Suomea – niin tuntuu, että olemme vähän kuin hylkiöitä, joista ei tarvitse välittää. Länsipainotteisuus on Suomessa erikoinen asia, hän sanoo.

Yhteenkuuluvuuden tunnetta pienessä maassa tarvitaan, mutta mikä sitä tuottaisi? Tutkimukseen osallistuneista 73 prosenttia vastaa, että maamme itsenäisyys on asia, joka herättää yhteenkuuluvuuden tunteita. Lähes yhtä moni nosti esiin luonnon. 62 prosenttia mainitsi kielen ja kulttuurin. Muitakin asioita löytyy, jotka tukevat yhteenkuuluvuutta.

– Kyllä se lähtee yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kautta. Meillä on työelämässä miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja, ja eri yhteiskunnista tulevia ihmisiä. Se tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta, että meitä kaikkia pidetään arvokkaina, ja että samasta työstä maksetaan sama palkka, Kirsi Rajala sanoo. 

Juuso Kantelinen lähestyy asiaa yhteisten kokemusten kautta.

– Ensimmäisenä tulee mieleen jostain syystä jääkiekon MM-kisat. Siinä on yhteenkuuluvuuden tunnetta, kun lähdetään torille. Itsenäisyyspäivä on itselle tärkeä päivä, ja silloin sitä on myös, hän sanoo.

Juha Pikkarainen näkee myös esteitä yhteenkuuluvuuden tiellä.

– Yleensä nationalismin, kansallismielisyyden nousu on huono asia. Minusta kansainvälisyys ja ne asiat, jotka minä 1970-luvulla opin, rauhankasvatus ja solidaarisuus, ovat edelleen tärkeitä. Se hämmästyttää, että tänä päivänä ne eivät ole huudossa, vaan nostetaan tällaisia kansallismielisiä ajatuksia, joilla on historiassa tosi paha kaiku. Se lisää vastakkainasettelua, hän sanoo.

Suomalaiset kokevat E2:n tutkimuksen mukaan, että maassa on parasta luonto, ilmasto ja vuodenajat.

– Sanoisin, että luonnon läheisyys ja puhtaus. Suomessa on myös parasta se, että julkiset palvelut toimivat. Kyllä täällä on ihmisen hyvä olla, kun on ahkera ja tekee töitä, Petteri Jurva sanoo.

Luottamus on ollut oleellinen perusta suomalaiselle yhteiskunnalle. Se on sitä edelleen, sillä 60 prosenttia suomalaisista luottaa, että yhteiskunnalla on kykyä selättää vaikeudet. Huolta kuitenkin herättää se, että luottamus on laskenut E2 Tutkimuksen tuloksissa vuoden takaisesta jopa 10 prosenttiyksikköä.

Tunnen lähinnä pettymystä. Viha on kovin vihainen sana. Kyllähän sen tiesi, kun hallitus tuli, että mitä siitä todennäköisesti seuraa, mutta en uskonut, että ihan näin pahaa

Juha Pikkarainen tunnistaa ilmassa polarisoitumisen merkkejä, mutta luottaa siitä huolimatta suomalaisten kykyyn selättää vaikeudet.

– Olen poliittisena päättäjänäkin toiminut kohta puoli vuosi­sataa. Kyllä luotan, vaikka ongelmia on luottamuksessakin. Uskon, ettei meillä niin pääse polarisoitumaan tämä maailma, vaikka jotain sellaisia piirteitä meillä kaupunginvaltuustossakin tällä hetkellä on. Siitä huolimatta uskon, että pystymme selättämään nämä tällaiset. Toivotaan, että tämä on ohimenevä vaihe, Pikkarainen sanoo.

– Kyllä se vaakakuppi kuitenkin kääntyy siihen, että luotan. Kun ”shit hits the fan”, niin kyllä se siinä vaiheessa kaikilta unohtuu se oma mielipide, sanoo Juuso Kantelinen.

Poliittinen keskustelu on käynyt viime vuosina niin kiivaana, että E2:n tutkimuksen mukaan yli puolelle suomalaisista se aiheuttaa jopa vihan tunteita. Näin kertovat varsinkin keski-ikäiset. Paperiliittolaiset sanovat, että viha kuulostaa turhan voimakkaalta sanalta, mutta osa myös tunnistaa ilmiön.

– Kyllä silloin, kun aktiivisemmin seurasin ja olin enemmän kiinnostunut tai tietoinen. Sen jälkeen totesin, että mitä sitä stressaamaan itseä asialla, helpommalla pääsee, kun lopettaa iltapäivälehtien lukemisen, Juuso Kantelinen sanoo.

Juha Pikkarainen peräänkuuluttaa laatua myös poliittisiin keskusteluihin.

– Itse olen kasvanut politiikan tekemiseen sillä lailla, että se on edellyttänyt asioihin perehtymistä ja edellyttää sitä edelleen. Nyt tuntuu, että erilaisissa keskusteluissa ei ole perehtymisellä mitään väliä, kunhan vain ollaan jotain mieltä, vaikka se ei perustuisi mihinkään. Sehän on minusta aivan järjetöntä. Se johtaa juuri tällaisiin hölmöihin ristiriitoihin ja keskinäisiin erimielisyyksiin. Väittelyä ja tinkaamista sivusta seuraavalle se antaa vaikutelman, että nuo eivät ole tosissaan: Vain huvikseen ihmisiä vähän naurattavat ja kiusaavat, hän sanoo.

– Tunnen lähinnä pettymystä. Viha on kovin vihainen sana. Kyllähän sen tiesi, kun hallitus tuli, että mitä siitä todennäköisesti seuraa, mutta en uskonut, että ihan näin pahaa, sanoo Miia Bitter.

Kysyttäessä omia voimavaroja, suurin osa suomalaisista kokee ne hyviksi. Myös paperiliittolaiset kertovat, että asteikolla nollasta kymppiin yleisin vastaus on täysi kymppi.

– Mielekäs työ ja harrastukset tuovat voimavaroja. Tykkään liikkua paljon, käyn jumpissa ja ulkoilen metsissä. Jos on huonompikin päivä, niin lähden vain lenkille ulos, kyllä sieltä tulee ihan erilainen olo ja fiilis, kun palaa takaisin kotiin: On täynnä virtaa taas. Liikunta on tärkeä osa hyvinvointia, sanoo Miia Bitter.

– Olen kohtuu tyytyväinen taloudelliseen tilanteeseeni. Elintaso on hyvä. Vaimon kanssa ollaan oltu kimpassa 17-vuotiaasta lähtien, ja meillä on kaksi teini-ikäistä lasta. Tietysti tulee välillä aallonpohjia ja aallonharjoja taloudellisesti, mutta nyt olemme löytäneet hyvän homeostaasin tähän (homeostaasi on tietyn systeemin sisällä vallitseva tasapaino). Mennään suht tasaisella, sanoo Petteri Jurva.

– Täydellisyyttä ei ole, mutta 9 ja puoli. Kyllä minä aika sitkeä sintti olen ollut! Uskon että pärjään tästä eteenkinpäin, hymyilee Kirsi Rajala.

Terveydenhoito huolestuttaa

Suomalaisten vastauksia tutkimuslaitos E2 Tutkimuksen kyselyyn.

Mitkä asiat huolestuttavat sinua 
suomalaisessa yhteiskunnassa?

Terveydenhoidon tilanne    67 %
Vanhustenhoidon tilanne    56 %
Nuorten jaksaminen ja hyvinvointi    54 %
Elinkustannusten kasvu    53 %
Mielenterveysongelmat    49 %
Kansalaisten eriarvoistuminen    
 ja tuloerojen kasvu    43 %
Venäjän aiheuttama sotilaallinen uhka    41 %
Arjen turvallisuuden heikkeneminen,    
mm. katurikollisuus    39 %
Ilmastonmuutos    35 %
Työttömyys    33 %
Valtion velan kasvu    33 %

Itsenäisyys ja luonto yhdistävät

Mitkä seuraavista asioista lisäävät mielestäsi suomalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta?

Maamme itsenäisyys    73 %
Luonto    70 %
Kieli ja kulttuuri    62 %
Hyvinvointiyhteiskunta    46 %
Kansalliset ominaispiirteet     
(sisukkuus, ahkeruus jne.)    46 %
Jaetut yhteiset arvot     
(esim. tasa-arvo, oikeudenmukaisuus)    46 %
Arjen ja juhlan perinteet    44 %
Yhteinen historia    42 %
Urheilu, urheilumenestys    35 %
Pohjoinen sijainti    32 %
Kristillinen arvopohja    16 %
Lähde: E2 Tutkimus

Teksti Mari Schildt, kuvat; Akseli Muraja, Samuli Ikäheimo, Vesa Särkelä