Paperiliittolaiset löytävät vaivatta monta asiaa, joka tuottavat elämään tyytyväisyyden tunteita. Tässä niistä kymmenen.
Kansijuttu
Suomalaiset loistavat vuodesta toiseen erilaisissa kyselytutkimuksissa, joissa selvitetään kansalaisten tyytyväisyyttä elämäänsä. Joissain tutkimuksissa asiaa nimitetään myös kansainvälisen termistön mukaan onnellisuudeksi. Asiaa pitkään tutkinut Itä-Suomen yliopiston professori Arto O. Salonen tutki asiaa viimeksi tänä vuonna yhdessä Metropolia ammattikorkeakoulun yliopettaja Jyrki Konkan kanssa. Kyselytutkimukseen vastasi yli 2 000 Manner-Suomessa asuvaa 18–79-vuotiasta. Sen yhteydessä tutkijat törmäsivät suomalaisten supervoimaan: tavanomaisuuteen, jota voisi kotoisammin nimittää myös tavallisuudeksi.
– Jos haluttaisiin lisätä ihmisten kokemusta siitä, että elämä on hyvää ja merkityksellistä, kannattaisi tavanomaisuutta nostaa enemmän esiin, Salonen sanoo Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa.
Kyse on siitä, että löytää itselle sopivan tavan elää niissä olosuhteissa, joissa on.
Jo pitkään on tiedetty, että elämänkokemus ja turvattu toimeentulo lisäävät tyytyväisyyden tunteita. Myös Salosen ja Konkan tutkimuksessa löytyi selkeä linkki kokemukseen omasta toimeentulosta.
– Havaitsimme, että rahojen riittäminen selittää suomalaisten onnellisuutta paljon paremmin kuin pienet tai suuret tulot. Kyse on siitä, että löytää itselle sopivan tavan elää niissä olosuhteissa, joissa on. Oleellista on oppia erottelemaan loputtomia haluja niistä asioista, joita oikeasti tarvitsemme elämässämme, Salonen sanoo.
Kun syitä tyytyväisyyteen kysytään paperiliittolaisilta, vastaaminen on helppoa. Niitä löytyi useitakin, isoja ja pieniä. Tässä niistä kymmenen.
1. Hyvä terveys on lahja
Tampereen Metsä Board Takon kartonkitehtaalla tuotantoprosessin hoitajana työskentelevä Janne Konttinen miettii, että terveys on ensisijainen juttu. Hän on saanut olla terveenä, ja se helpottaa elämää monella tavalla.
– Saan olla tyytyväinen, että olen suhteellisen hyvässä kunnossa, vaikka yli 30 vuotta olen painanut kolmivuorotyötä tehtaassa, hän miettii.
Mitään kikka kuutosta hänellä ei ole terveyden ylläpitoon, vaan enemmänkin kyse taitaa olla hyvistä perintötekijöistä: flunssat ja kuumeet eivät juurikaan ole osuneet hänen kohdalleen.
– Tietysti yritän syödä suhteellisen terveellisesti. Vaimo on kyllä sitä mieltä, että pitäisi katsoa tarkemmin, mitä laittaa suuhunsa, hän nauraa.
2. Ystävät tekevät onnelliseksi
Oulun Stora Ensolla prosessioperaattori työskentelevä Roosaliina Kananen kertoo, että hänen elämänsä suola ovat ihanat ystävät, jotka ovat kulkeneet rinnalla jo useampia vuosia, koulusta saakka.
– He ovat tärkeä osa elämääni, Kananen kertoo.
Hän juttelee ystäviensä kanssa päivittäin, ja tapaa heitä mahdollisimman usein.
– Aika hyvin me saamme järjestettyä yhteistä aikaa. Menemme syömään, ulkoilemaan tai kahville, hän kertoo.
Ystävyydessä on tärkeää hänen mukaansa auttaminen ja kuunteleminen. Asioiden jakaminen helpottaa elämää. Monikin asia voi elämässä muuttua, mutta rakkaat ystävät ovat pysyneet.
– Terveisiä Annikalle ja Saralle!
3. 12-tuntinen työaika alkamassa
Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan kuorimolla käynnissäpitäjänä työskentelevä Marko Hakki kertoo, että työpaikalla on iloisen odottava tunnelma marraskuun lopussa. Joulukuun 18. päivänä tehtaalla otetaan käyttöön 12-tuntinen työaika. Ajatukset risteilevät siinä, miten uusi työaikamalli tulee vaikuttamaan vapaa-aikaan ja työssä jaksamiseen.
– Ajattelen sitä positiiviselta kannalta. Kavereita oli töissä Veitsiluodossa tekemässä 12-tuntista. Kertovat, että se on ihan hyvä systeemi. Hyvin harva heistä, jotka ovat sitä saaneet tehdä, menisi mieluummin takaisin entiseen malliin, Hakki sanoo.
Tehtaalla on mietitty sellaisten töitten organisointia, joita ei välttämättä pysty 12 tuntia putkeen tekemään. Jotenkin ne tehtävät tullaan jakamaan ja kierrättämään työpäivän sisällä.
– Siinä hommassa on vielä oma hiomisensa, hän miettii.
4. Talviharrastajan paras vuodenaika
Kunnossapitoasentaja Iisakki Seutu Stora Enso Enocellilta Uimaharjusta odottaa tyytyväisin mielin kunnon lumitalvea.
– Moottorikelkkailua kun harrastan, niin aina talvea odotan. Parhaimpina talvina tulee yli 3000 kilometriä mittariin.
Maalla asujana hän pääsee halutessaan lähimmille reiteille suoraan kotipihasta, mutta parhaimmillaan moottorikelkkailu on hänen mukaansa pohjoisen pitkillä reiteillä tunturien tuntumassa. Ja kun ajetaan, se ei ole mitään istuskelua.
– Kyllä se on täyttä urheilua. Siinä on yltä päältä märkä hiestä, kun oikeasti lähtee ajamaan, hän kertoo.
Harrastusväline hänellä on viimeisen päälle ja tarkkaan huollettu. Kovassa käytössä tapahtuu silti välillä laiterikkoja.
– Silloin hypätään kaverin kyytiin tai soitetaan kaveri hakemaan. Laitetaan naru ja hinataan kelkka lähimmälle tielle odottamaan kyytiä. Ja eikun kotiin korjaamaan, Seutu kertoo.
5. Osaeläke auttaa jaksamaan
Pietarsaaren Billerudin tehtaalla jälkileikkaajana työskentelevä Siv Peräsaari on vilpittömän iloinen ja huojentunut.
– Minut tekee tyytyväiseksi ja onnelliseksi se, että olen juuri saanut puolieläkkeen, hän heläyttää.
Tehtaalla on käytössä 12-tuntinen työaika, joka on Peräsaaren mukaan tosi hyvä juttu, mutta se ei paranna tukielimistön ongelmia. Osittainen vanhuuseläke tekee hänelle mahdolliseksi jättää joka toinen vuorokierto väliin.
– Viiden vapaapäivän sijaan minulla on 15 päivää vapaata. Mieli on ihan erilainen, kun tietää, että on pitempi vapaa.
Töitä hän on ehtinyt tehdä tehtaalla 16-vuotiaasta asti.
– Olen vasta 59-vuotias, eli työvuosia vielä riittää. Näin on mahdollista edelleen jaksaa, hän kertoo.
Lisääntynyttä vapaa-aikaa hän käyttää esimerkiksi siten, että käy uimassa uimahallilla, ja viettää aikaa lastenlasten kanssa.
– Kävellään vaikka metsässä, koska liikkuminen on hyväksi, tai laitetaan yhdessä ruokaa. Kyllä aikani kuluu tosi hyvin, hän kertoo.
6. Ihan parhaat työkaverit
Kunnossapitoasentaja Juuso Horttanainen kertoo, että hänet tekee tyytyväiseksi juuri tämä hetki hyvien työkavereiden keskellä Stora Enson Enocellin sellutehtaassa.
– Tässä olen juuri iltavuorossa, ja se on kiva, hän sanoo.
Horttanaisen mielestä vuoron työporukka on mukava juuri siksi, että kaikki ovat erilaisia.
– Meitä on täällä laidasta laitaan, nuorempia ja vanhempia. Ihan mahtavia tyyppejä kaikki, hän kertoo.
Heitä yhdistävä tekijä on se, että huumoria riittää.
– Näillä on niin hyvät jutut, että vaikka kuinka olisi huono päivä, niin kyllä se siitä hymyksi kääntyy, Horttanainen sanoo.
7. Hyvä mieli
Laborantti Kirsi Nuorala Oulun Stora Ensolta kokee, että ylipäätään elämän peruspilarit tekevät tyytyväiseksi. Niistä hän haluaa nostaa esiin usein vähemmälle huomiolle jäävän tyytyväisyyden aiheen: hyvän mielenterveyden.
– On kokemusta huonommastakin tilanteesta. Nyt kaikki on hyvin, hän hymyilee.
Liian usein pidämme itsestäänselvyytenä mielenterveyttä. Nuorala sanoo, että hyvä mieli tuntuu ja näkyy kaikessa, miten maailmaa hahmottaa. Varjojen sijaan näkeekin ne valoisat asiat.
– Se tuntuu positiivisuutena kaikkea kohtaan, hän sanoo.
8. Kiitollisuus omista lapsista
Isäksi tuleminen on ollut Varkauden Stora Ensolla jälkikäsittelijänä työskentelevälle Juha Huoviselle se asia, joka tuottaa elämään tyytyväistä, onnellista oloa. Tytär Mei on 2,5-vuotias ja poika Noel 3,5-vuotias.
– Tuossa kun katsoo niiden kasvamista, niin tulee mieleen, että kovin pitkään ne eivät enää ole tuollaisia pieniä. Jaksavat vielä kiinnostua siitäkin, mitä iskä ja äiti tekevät, hän pohdiskelee.
Huovinen on saanut kokea, että nykyinen, hyvä tilanne on kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys. Noel kiidätettiin Helsinkiin leikkaukseen vain viiden päivän ikäisenä. Elämän hauraus oli käsin kosketeltavaa.
Noel voi parhaillaan hyvin.
– Oikein on reipas kaveri, isä myhäilee.
Huovinen myöntää, että hän on joka päivästä onnellinen. Lapset tuovat elämään iloa.
9. Uusi työpaikka innostaa
Samuli Kurttila on uudessa elämänvaiheessa. Hänellä on toinen viikko menossa uudessa työpaikassa Oulun Stora Ensolla operaattorin vakinaisessa työssä.
– Hyvältä tämä on tuntunut. Koen, että olen omissa töissäni, sellaisissa, joita tykkään tehdä, hän sanoo.
Hän on alan ammattilainen, koska operaattorin työnkuva on pitkälti tuttu Kemin Veitsiluodon tehtaalta.
– Kun tehdas lakkautettiin runsas kaksi vuotta sitten, rupesin miettimään, mitä alkaisin tekemään. Kävin reilun vuoden verran muuallakin töissä, mutta kun Oulun tehtaalla avautui työpaikkoja, hain ja pääsin sisään, hän kertoo.
Samalla kemiläisestä tuli oululainen. Kaupunki oli jo valmiiksi tuttu, mukavaksi tiedetty paikka. Löytyi kiva asunto, ja paikkakunnalla asuu moni Kurttilan kaverikin.
– Olisin Kemissäkin viihtynyt, ei sen puoleen, mutta olen kyllä tykännyt olla täälläkin. Oulu on hyvä paikka asua, hän sanoo.
10. Siivet kantavat
Automaatioasentajana UPM:n Rauman tehtaalla työskentelevä Marko Lehtimäki on elämänvaiheessa, jolloin voi jo nähdä vuosien uurastuksen tulokset. Isän sydänalassa läikähtää ilo ja ylpeys, kun hän näkee lastensa, 17-vuotiaan Fransin ja 20-vuotiaan Sofian pärjäävän elämässä.
– Heistä on kasvanut itsenäisiä ihmisiä, jotka osaavat huolehtia asioistaan. Yksi opiskelee ja käy opintojen ohessa töissä, ja toinen pitää välivuotta ja tekee töitä päiväkodissa, Lehtimäki kertoo.
Se, että lasten omat siivet kantavat, tuottaa isälle syvää tyytyväisyyttä.
– Sitä on kiva katsoa, miten he ovat kasvaneet. Näkee, että heillä on kaikki hyvin. Sellainen olo tulee, että jotain on tehnyt oikeinkin, Lehtimäki sanoo.
Hänellä on vielä on tuoreessa muistissa se aika, kun pikkulapsiperheessä sai kaikkensa yrittää. Nyt Lehtimäki huomaa välillä hämmästyvänsä, minne kaikki ne vuodet menivätkään.
– Enempään en pystynyt, mutta onneksi meni hyvin, hän hymyilee.
Teksti: Mari Schildt, kuvat: Jenna-Maaria Kuronen, Teija Soini, Matias Honkamaa