Paperiliitto tarjosi huvipuistopäivän PowerParkissa jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen 8.6. Lähes 4000 huvittelijaa liitivät laitteissa maalla, vesillä ja ilmassa.
Vapaa-aika
Valkeakoskelainen Tuomo Salonen on Stella-tyttären kanssa jo jonkin aikaa katsellut huvipuistossa vaunujen hurjaa menoa ja pohtinut, mitä spesiaalia tänä kesänä kokisi: lähteäkö Pitts Specialiin. Hitaan yli 43 metrin nousun jälkeen vaunu syöksyy kohti maata 100 kilometrin tuntivauhtiin ja jatkaa radallaan kaartaen kuin lentokone.
Salonen on töissä voimalaitoksella Tervasaaressa ja myös aktiivinen valokuvaaja. Nyt kuvaajaksi ryhtyy tytär ja isä istuutuu vaunuun. Rata on pitkä ja hujauksessa ohi.
- Olen ollut taitolentokoneen mukana kuvaamassa, joten tiesin mitä odottaa, myös niitä G-voimia. Olihan tämä aivan mahtava ja huikean hieno, iloitsi Salonen uuden kokemuksen jälkeen.
Ensikokeilun jälkeen Salonen kävi laitteessa vielä kahdesti ja tytär yhteensä neljä kertaa.
Panda ja lepakko
Ohikulkijoita houkuteltiin noutamaan tikkareita Paperiliiton teltalta. Viereisen katoksen alla Cityshopparin Susanna Rokkanen auttoi jäseniä lataamaan etuäpin omaan puhelimeen. Lapsille tarjottiin sillä välin kasvo- ja käsimaalauksia.
Jenni Mäntylä (oikealla) kuvioi Elias Peltolan kämmenselkään pandan. Elias ja isoveli Oliver olivat liikkeellä Rauman ja Euran suunnilta mummin ja papan eli Anne ja Jouko Virtasen kanssa. Tässä vaiheessa oli vasta aavistus siitä, että huvipuistossa oltaisiin sulkemiseen saakka.
- Jäin eläkkeelle 1.5.2015 Kauttuan paperitehtaalta, jossa olin töissä 45 vuotta, Jouko Virtanen ehti kertomaan odotellessaan maalauksen valmistumista.
Veljekset juoksivat loppupäivän laitteesta toiseen ja parhaimpiin useampaan kertaan.
Turenkilainen Mimosa Venesjärvi, 4, toivoi poskeensa kuvaa lepakosta. Jade Lehtonen ja Vili Venesjärvi odottivat vieressä kuvan valmistumista. Taustalla Susanna Rokkanen kertoi Ville Venesjärvelle vinkkejä Paperiliiton jäsenilleen tarjoaman Cityshopparin käytöstä.
Rannekkeet näkyvissä! Yhteiskuvassa Jussi Saarinen (vas.), Lukas Aalto ja Jasmiina Kalpio sekä Marika Stenberg edessään lapset Peetu, Venla ja Veeti.
Kouvolan suunnalta saapuneiden kahden perheen pojat kokeilivat ajaa Minimonzaa eli klassisen törmäilyautoradan pienempää versiota. Radalla ajetaan hitaampaa ja törmätä saa vain edestä.
Peetu Lahtisen, 4, autoilua seurasivat radan laidalla isä Mikko Lahtinen ja äiti Marika Stenberg syleissään Veeti ja Venla. Isompien touhut kiinnostivat reilun vuoden ikäisiä kaksosia jo kovin, vaikka rattaissakin oli vielä ihan mukava olla. Peetun ilme kertoi ratissa keskittymisestä (kuvassa), mutta ajelun jälkeen kasvoille levisi valoisa hymy.
Mänttäläinen Henri Nordman istui varjossa kahden tyttärensä ja jätti-ison pehmokoiran kanssa. Aada, 9 kuukautta, nukkui vaunuissa ja Aino, 3, nojaili vieressä.
- Tämä koira on helppo vahdittava. Meillä oli aiemmin itsellä tiibetinmastiffi, ja se painoi lähes 70 kiloa, vertasi Nordman ja siirsi kevyesti pehmokoiraa sivummalle. Tästä kohtaa oli hyvät näkyät laajalle puistoon ja ympärillä pyöriviin laitteisiin.
Keminmaasta Kemijoen varrelta saapunut Kelttien perhe virkistyi Kwai-joella. Jokiseikkailun viimeiseen laskuun tulevat Jarno Keltti, vieressään Eevi, takanaan Aleksi ja hänen vieressään Iisak.
Kelttien perässä Kwain loppupudotukseen tulivat Ronja ja Pinja Aho. Kotiseudulla Kouvolan suunnalla virtaa vuolaana muttei yhtä villinä Kymi. Koskea laski samassa vaunussa tamperelaisen Kallenaution perheen kolme jäsentä.
Sadetta ei huvipuistoväen ylle lopulta saatu, vaikka harmaat pilvet kiersivät aluetta koko päivän. Kallenaution perheestä äiti Anne, Noora ja Peetu kastuivat Kwai-joen viimeisessä laskussa. Isä ja sisko seurasivat seikkailua sivusta ja pysyivät kuivina.
Keminmaasta huvipuistopäivään matkasivat myös Juha ja Tiia Korhonen tytärtensä Helmin ja Eevin kanssa. Helmin ja Eevin välissä on tärkeä keltainen pehmoeläin, joka oli täysosuman heittäneelle isälle myös palkinto kuntoutumisesta.
- Koriin meni, vaikka olkapääni on vasta leikattu, Juha Korhonen kertoi. Hän oli tyytyväinen tapahtumaan ja kiitteli liittoa huvipuistopäivän järjestämisestä.
Äänekoskelaisella pariskunnalla oli mukana tuotujen lastenlasten huvittelun lisäksi syytä omaan juhlaan.
- Tänään on 39. hääpäivämme, kertoi Pirkko Honka vierellään puoliso Olavi.
Pirkon työura tuli päätökseen CP Kelcolla, ennen kuin tehtaasta tuli Nouryon. Eläkkeellä ollessaankin Pirkko on kiinnostunut oppimaan uutta.
- Aloin juuri suorittaa uimaopettajan tutkintoa. Onhan se jännää, kun useimpien koulutettavien ikä alkaa 2:lla ja minulla 6:lla, Pirkko Honka totesi hymyssä suin.
Paperiliiton teltalle osui myös nykyisen Nouryonin työntekijöitä. Heistä yksi on Perttu Aaltonen. Perhetapahtuma oli hänelle ja Annika-puolisolle uusi kokemus, kun alkuvuodesta syntynyt vauva jäi muiden hoiviin.
- Olemme ensimmäistä kertaa liikkeellä kahdestaan.
Aaltoset osallistuivat liiton teltalla t-paita-arvontaan pohtimalla, paljonko Paperiliitto täyttää vuonna 2026. Oikea vastaus on 120 vuotta.
Jäsenet jututtivat liiton toimitsijoita liiton eduista ja uusista sopimuksista. Jäsenet kiittelivät, että on sellainen liitto kuin Paperiliitto.
- Kiitosta sai sekä perhetapahtuma ja että hyvin hoidettu tes-neuvottelukierros, summasi Paperiliiton järjestöasiantuntija Annika Maunula.
Ammattiosastojen tilausbussit kokosivat puiston sulkeuduttua hurvitteiljoita kotimatkalle eri puolille maata. Valkeakosken osasto 45:n bussi lähti liikkeelle viimeisenä kyydissään väsyneet mutta tyytyväiset isä ja tytär Salonen.
- Iso kiitos liitolle, että se järjestää perheitä yhteen tuovia tapahtumia.
Teksti: Eeva Eloranta-Jokela, kuvat Päivi Karjalainen