Muutos näkyy talvilomissa. Paperiteollisuuden tessin hautaaminen pakotti talvilomailun vuosilomalain mukaiseen ruotuun.

Kuorimo

 

Talvilomien pito muuttui, kun paperiteollisuuden työpaikkojen työehdoista alettiin sopia yrityskohtaisesti. Moni keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevä paperiliittolainen on siksi saattanut jäädä kaipaamaan aiemman yleissitovan työ­ehtosopimuksen mukaisia lomajärjestelyjä.

Paperiliiton edunvalvontaosaston yksi eniten neuvomista asioista on talviloman vietto. Siksi on tarpeen kerrata, miksi talviloma on järjestetty nykyisellä tavalla työaikamuoto 37:ssa.

– Se, että talviloma järjestetään nyt eri tavalla kuin ennen, johtuu yksinomaan siitä, että Metsäteollisuus ry ilmoitti syksyllä 2020, että se ei solmi enää valtakunnallista työehtosopimusta Paperiliiton kanssa, painottaa Paperiliiton vastaava sopimusasiantuntija Markku Häyrynen.

Paperiliiton tavoite oli sopia työehdot eri yritysten kanssa mahdollisimman yhtenevinä ja aiempaa yleissitovaa paperiteollisuuden työehtosopimusta hyödyntäen. Kaikilta osin, kuten vuosi­lomien järjestämisessä, tämä ei enää
ollut mahdollista.

– Vuosilomalaki antaa valtakunnallisille yhdistyksille laajemman sopimisoikeuden kuin yksittäisille yrityksille, kuten se aiemmin antoi Paperiliiton ja Metsäteollisuuden välille ja kuten se edelleen antaa esimerkiksi kemianteollisuudessa. Kun meidän vastapuoli siirsi sopimisen yrityksille, joudutaan työpaikoilla noudattamaan lomien suhteen tiukemmin vuosi­lomalain määräyksiä. Tämä taas johtuu siitä, että alemman tasoisena työehtosopimus ei voi olla ristiriidassa pakottavan lainsäädännön kanssa, perustelee Paperi­liiton lakimies Juha Koivisto.

Pakottavan lainsäädännön käyttö tarkoittaa sitä, että talvilomia ei voida enää vuosilomalain takia sijoittaa osaksi muuta työajan lyhennystä, koska tämä oikeus toisenlaiseen sijoitteluun on vain valtakunnallisella työnantajayhdistyksellä.

– Koska yritykset eivät olleet valmiita lyhentämään vuotuista työaikaa eikä Paperiliitto ollut toisaalta valmis jäsenten vuotuista työaikaa pidentämään, on talvi­loma pitänyt järjestää nyt käytössä olevalla tavalla. Se tarkoittaa, että työvuorojen rytmitys muuttuu, selittää Markku Häyrynen.

Käytännössä talvilomien antamismalleja on kaksi. Niissä molemmissa toteutuu sama työaika vuosilomajaksoa kohden.

– Valtaosa työnantajista on siirtänyt tai on siirtämässä talviloman kevääseen, koska paikallisesti tätä ollaan pidetty syksyä parempana talviloma-aikana. Lomakaudenkin osalta on hyvä huomata, että yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin siirtyminen on rajannut pois myös oikeuden sopia lomakaudesta laista poiketen, Häyrynen tarkentaa.

Edunvalvontaosastolta kysytään usein myös lisistä, sillä yrityskohtainen sopiminen toi muutoksen vuoro- ja saunalisien määräytymiseen. Vanhan mallin mukaista menettelyä, jossa vuoro- ja saunalisät määräytyivät paperiteollisuuden keskiansioiden kehityksen perusteella noudatetaan Stora Enso Oyj:n ja Walki Oy:n työehtosopimuksissa. Näissä sopimuksissa muutos tapahtuu neljännen vuosineljänneksen alusta lukien.

Muihin yrityskohtaisiin työehto­sopimuksiin on sovittu suoraan vuoro- ja saunalisien maksuajankohdat ja määrät. Tarkat lisien määrät ja maksuajankohdat löytyvät yrityskohtaisista työehtosopimuksista asiaa käsittelevistä kohdista.

Vuosiloman ja talviloman pitäminen
  • Talviloma annetaan 1.10.-30.4. yhdenjaksoisena.
  • On myös hyvä muistaa, että vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivat työnantaja ja työntekijä sovi vuosi­loman jakamisesta ja ajankohdasta vuosilomalain 21§ mukaisesti.
  • Työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa.

Teksti: Eeva Eloranta-Jokela, kuva: Reima Kangas