Kun talven ja kevään kestäneen tes-neuvottelukierroksen päättymisestä on kulunut kaksi kuukautta, Paperiliiton tes-neuvottelijat ovat saaneet tuloksiin sopivasti etäisyyttä tiivistahtisen alkuvuoden jälkeen.

– Alan työntekijöiden näkökulmasta voin sanoa, että olemme tulokseen tyytyväisiä. Aina tavoitteita jää myös plakkariin, puolin ja toisin. Merkittävää on myös, että toinen yrityskohtainen kierros saatiin tehtyä määräaikoihin mennessä ja ilman työtaisteluja, puheenjohtaja Petri Vanhala tiivistää.

– Työnantajapuoli oli kaiken kaikkiaan sopimuskykyinen ja heillä oli halu tehdä sopimuksia. Se auttoi etenemisessä huomattavasti.

Palkankorotusprosentteihin harvoin ollaan tyytyväisiä, mutta paperiteollisuuden yritysten neuvottelukierros toiminee yhtenä pohjana muiden SAK:laisten liittojen tes-neuvotteluissa tänä syksynä.

Jäsentutkimus tulossa

Paperiliiton jäsenet voivat pian vaikuttaa seuraavien työehtosopimusneuvottelujen tavoitteisiin, sillä edessä on liittokokousvuosi. Tekemällä liittokokousesityksiä eli aloitteita ammattiosastot voivat vaikuttaa sekä työehtojensa että laajemmin koko liiton toiminnan kehittämiseen. Esitysten pitää olla liiton toimistossa helmikuuhun mennessä.

– Keskustelua tes-tavoitteista ja muista liittokokousaloitteista voi ammattiosastoissa jo viritellä, sillä ensi vuoden kesäkuussa pidettävän liittokokouksen valmistelu on liiton päässä alkanut. Ammattiosastot saavat kutsut ja lisätietoa syksymmällä, vinkkaa liittosihteeri Juhani Siira.

Liitto toteuttaa lähiviikkoina liitto­kokousta varten jäsentutkimuksen, jolla kartoitetaan jäsenten mielipiteitä liiton toiminnasta.

Yhtenevyyttä tavoitellen

Paperiliitto neuvotteli yrityskohtaisia sopimuksia nyt toista kertaa. Uusissa työehtosopimuksissa on edelleen valtaosin yhteisiä elementtejä, vaikka toteutuksessa on yrityskohtaista soveltamista. Sopimuksissa on muun muassa omaishoitoon ja vaikeasti sairaan lapsen hoitoon liittyviä parannuksia. Palvelusvuosikorvauksen vapaaksivaihdon mahdollisuutta laajennettiin useisiin työehtosopimuksiin.

Lähes kaikissa yrityksissä UPM:ää lukuun ottamatta pyörii joko 12-tuntinen tai yksilöllinen työaikajärjestelmä, joka ei lisää vuosityöaikaa.

Tehdyt työehtosopimukset ovat pääosin kahden vuoden mittaisia. Yrityskohtaisten sopimusten lisäksi Paperiliitto neuvotteli Pahvin- ja paperinjalostusalan yleissitovan työehtosopimuksen ajalle 1.1.2024—31.1.2026.

Prosessia kehitetään edelleen

Aiemmin, kun koko paperiteollisuuteen sovittiin yksi yhteinen yleissitova työehtosopimus, korotukset ja muutokset olivat nähtävillä esimerkiksi liiton nettisivuilla. Koska sopimukset tehdään nyt Paperiliiton ja yritysten välillä, niiden sisältö on jaettavissa ainoastaan yritysten sisällä. Liitto toimii edelleen asiantuntijana yrityskohtaisissa työehdoissa ja tässäkin mielessä on etu, että noin 30 eri sopimuksen työehdot ovat yhteneväisiä.

Liiton työehtosopimusneuvottelijoilla ei ole edessään pitkää taukoa, sillä seuraavaksi neuvottelupöydässä ovat Stora Enson ensi vuoden palkankorotukset. Neuvotteluaikaa on maaliskuun loppuun asti.

– Neuvotteluprosessia kehitämme edelleen. Tällä kierroksella kuulimme ammattiosastoja ja infosimme ammattiosastojen vetäjiä neuvottelutilanteesta pitkin matkaa. Prosessia kehitetään kaiken aikaa myös yhdessä työnantajan kanssa, kertoo Petri Vanhala.

Vaikea aika neuvotella

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Eloranta pitää (kolumni sivulla 34) metsäteollisuuden neuvotteluiden lopputuloksia onnistuneina:

­– Ne osaltaan heijastelevat myös hallituksen tekemien leikkausten vaikutusten lieventämistä työehtosopimuksilla.

Paperiliiton neuvottelukierros toteutui vaikeassa tilanteessa, kun SAK:laiset ammattiliitot kampanjoivat Painava Syy -toimilla maan hallituksen työmarkkinapolitiikkaa vastaan.

– Neuvotteluympäristö ei ollut kaikista helpoin. Se, että samaan aikaan järjestettiin poliittisia työtaisteluita ja samaan aikaan neuvottelimme, lisäsi jännitteitä, muistuttaa Petri Vanhala.

Oma vaikutuksensa neuvotteluihin oli myös yritysten heikentyneellä tuloksentekokyvyllä, sillä osalla yhtiöistä tuotannollinen tilanne jatkui epävarmana.

Teksti: Eeva Eloranta-Jokela, kuva: Mikko Nikkinen