Stora Enso tutkii Oulussa uusiutuvan pakkauskartongin tuotannon laajentamista 750 000 tonnilla vuodessa.  Käytöstä poistetun PK 6:n muuntamisesta kartonkikoneeksi tehdään kannattavuusselvitystä.

Selvityksen perusteella yhtiön hallitus päättänee loppuvuodesta, toteutetaanko suunnitelma vai ei. Ensimmäinen muunnos, kartonkikone eli boardmachine BM 7, käy toista vuotta entisessä paperikonehallissa.

– Jos uusi hanke toteutuu, se toisi 150–200 uutta työpaikkaa Oulun tehtaalle ja myös välillinen työllisyysvaikutus on tuntuva. Investointipäätöstä koskevien laskelmien teossa on se hyvä puoli, että ne tehdään 20–30 vuoden päähän. Isossa kuvassa lyhytaikaiset mullistukset eivät ole ratkaisevia, sanoo Olli-Pekka Kaikkonen, Stora Enson Oulun tehtaan pääluottamusmies.

Oulussa on tämä vuosi tehty töitä paitsi uudella yrityskohtaisella työehtosopimuksella vihdoin myös uudella työaikajärjestelmällä, 12-tuntisella.

Syksyn taivaalta eivät harmaat pilvet väisty, sillä Ukrainan sota jatkuu ja inflaatio laukkaa. Kaikkosen mukaan täydet tilauskirjat ovat jo hieman ohentuneet. Toisaalta polttoaineiden hinnankorotukset nopeuttavat vihreää siirtymää ja näköpiirissä on sekin, että kartongin kysyntä kierrätettävänä materiaalina edelleen kasvaa.

Koneet käyvät ja henkilöstöä palkataan

Kaikki sellutehtaat olivat Paperiliiton tietojen mukaan käynnissä juhannuksena. Myös valtaosa paperikonelinjoista kävi. Suomen 18 massatehtaasta Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehdas on suurin.

– Koneet ajavat täysillä ja sellun lisäksi sähkönmyynnistä tule hyvää tulosta, kiteyttää pääluottamusmies Jorma Paajanen. Tehdas on sähköntuotannossa yliomavarainen eli se myy sähköä myös muille.

Uuden työehtosopimuksen palkankorotukset saatiin sovittua.

Koneet ajavat täysillä ja sellun lisäksi sähkönmyynnistä tule hyvää tulosta.

– Neuvottelut paikallisen rahaerän jaosta eivät olleet helpot, mutta ne on nyt käyty ja syntyi sopimus, eikä niin sanottua perälautaa tarvittu.

Biotuotetehtaan alueella ovat alkamassa Veolian raakametanolin jalostuslaitoksen rakentamistyöt. Metsä Groupin oma hanke kertopuutehdas puolestaan odottaa ympäristölupaa, josta on meneillään valitusprosessi. 200 miljoonan euron hanke työllistää noin 140 ihmistä.

UPM Rauman pääluottamusmies Jouko Aitonurmi on liittovaltuuston puheenjohtaja ja yksi liiton tes-neuvottelukunnan jäsenistä, kuten ovat myös Olli-Pekka Kaikkonen ja Jorma Paajanen. Aitonurmi kiteyttää kuulumiset ja tulevaisuuden sanaan tulkinnat. Yritys yksinkertaistaa tessiä on johtanut siihen, että UPM:n työpaikoilla tarvitaan aiempaa enemmän tulkinta-apua.

– Ei kai mitään lakia tai ohjetta synny ilman, ettei tulisi tulkintaongelmia, toteaa Aitonurmi.

Raumalla käyntiasteet ovat hyviä. Henkilöstövajetta pyritään paikkaamaan rekrytoimalla tuntuvasti.

– Tuntuu, että koko ajan palkataan uutta henkilöstöä vähän joka puolelle tehdasta, toteaa Aitonurmi.

Stora Enso ja Metsä Group ennätystuloksiin

Metsäyhtiöt julkistivat puolivuosikatsauksiaan heinäkuun lopulla. Stora Enso ja Metsä Group tekivät ennätyksen: toinen neljännes oli Stora Enson paras sitten 2000-luvun alun ja Metsä Groupilla liikevoitolla mitaten historian paras. Stora Enson ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihto oli 5 852 ja operatiivinen liiketulos 1 008 miljoonaa euroa. Metsä Groupin liikevaihto oli 3 416 ja vertailukelpoinen liiketulos 574 miljoonaa euroa.

UPM:n liikevaihto kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 10 prosenttia ja oli 5 069 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto nousi 13 prosenttia ja oli 664 miljoonaa euroa. Puolivuosi­katsauksen mukaan lakko vaikutti alkuvuodesta merkittävästi tuotanto- ja toimitusmääriin erityisesti UPM:n sellu-, paperi- ja biopolttoaineliiketoiminnoissa. Katsauksessa todetaan kuitenkin, että ”lakon vaikutuksen arvioidaan olevan vähäinen koko vuoden 2022 tulokseen”.

– Jos sana vähäinen kuvaa lakon vaikutusta, on vaikea ymmärtää, miksi työnantajien edustajat yhä vaativat työntekijöiden lakko-oikeuden rajoittamista, ihmettelee Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala.

Teksti: Eeva Eloranta-Jokela, Kuva Maiju Pohjanheimo