Maan hallituksen kärkihanke, työntekijöiden lakko-oikeuden rajoittaminen, tuli lainsäädäntönä voimaan 18. toukokuuta.

Kuorimo

Muun muassa työehtosopimuslakia, työriitojen sovittelusta annettua lakia ja työsopimuslakia koskevat muutokset heikentävät perustuslain 13 §:ssä turvattua ammatillista yhdistymisvapautta merkittävästi.

Työtaisteluoikeuden rajoitukset ovat pitkälti elinkeinoelämän ja työnantajaliittojen pitkäaikaisten tavoitteiden mukaisia, ja ne vaikuttavat työntekijäliittojen mahdollisuuksiin puolustaa jäsentensä työehtoja työehtosopimuksista neuvoteltaessa. Rajoitusten työllisyysvaikutuksen on arvioitu olevan suurimmillaankin joitakin satoja henkilötyövuosia.

Tukilakkoilulle rajoituksia

Ay-liikkeen jäsenten tuleviin työehtoihin vaikuttavat merkittävimmin myötätuntotyötaisteluihin eli tukilakkoihin tulleet rajoitukset sekä lakkosakkojen korotukset. Tukilakkoihin kohdistuvien rajoitusten tarkoituksena on vastata työnantajapuolen kasvaneeseen huoleen ay-liikkeen tuesta yli liittorajojen työehtoheikennyksiä vastustettaessa.

Tukilakkoon ei voi vastaisuudessa ryhtyä, ellei lakosta ole ilmoitettu seitsemän päivän ilmoitusaikaa noudattaen valtakunnansovittelijalle sekä asianomaisille työnantajille. Ennakkoilmoitusvelvollisuus tarkoittaa, että työnantaja voi saattaa asian tuomioistuimen ratkaistavaksi jo ennen tukilakon aloittamista.

Tukilakkojen järjestämiseen liittyvät taloudelliset riskit kasvavat, kun sallittujen ja kiellettyjen tukilakkojen rajanveto muuttuu uuden lainsäädännön vuoksi varsin tulkinnanvaraiseksi ja kun samalla tukilakkojakin koskevia lakkosakkoja korotetaan maksimissaan 150 000 euroon. Huomionarvoista on, että hyvityssakkojen korotus ei koske työnantajia, jos ne rikkovat työehtosopimuksen noudattamiseen liittyviä velvoitteitaan.

Poliittisen lakon raja 24 tuntiin

Poliittisten työtaisteluiden kesto rajoitetaan 24 tuntiin. Rajoitus koskee myös sellaisia poliittisluontoisia lakkoja, joilla pyritään edistämään ja puolustamaan työntekijöiden taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Rajoitukset on säädetty siitä huolimatta, että Kansainvälinen työjärjestö ILO on valvontakäytännössään katsonut, että ammattijärjestöillä tulisi aina olla mahdollisuus ilmaista tyytymättömyyttään kysymyksissä, joilla on vaikutusta jäsenistön taloudellisiin ja sosiaalisiin etuihin. 

Teksti: Juha Koivisto, kuva: Reima Kangas