Hallitusohjelmaan kirjatut lakko-oikeuden rajoitukset sekä työttömyys- ja sosiaaliturvan leikkaukset muodostavat paketin, jota ei Suomen työmarkkinoilla ole ennen nähty. SAK:laiset ammattiliitot vastustavat muutoksia ja painostavat hallitusta aitoihin neuvotteluihin ensi vaiheessa lyhyillä ulosmarsseilla ja tapahtumilla.

Paperiliitto on mukana SAK:n PainavaSyy-toimissa välittämällä tietoa hallitusohjelman vaikutuksista. Liiton hallitus on valmiudessa tarvittaessa nopeaan päätöksentekoon ja järjestöllisiin toimiin.

Jos toimet kohdistuisivat tasaisemmin, ihmiset hyväksyisivät kokonaisuuden paremmin.

– Suomalainen hyvinvointi on rakennettu sopimalla ja yhteistyöllä. Nyt maan hallitus on yhdessä Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n kanssa heikentämässä ideologisista syistä sopimusyhteiskuntaa ja suomalaista hyvinvointia, summasi Paperiliiton hallitus syyskuussa.

Listalla on myös määräaikaisuuden salliminen ilman perusteluja ja työntekijän irtisanominen ilman painavaa syytä. Leikkaukset toimeentuloturvasta vaikuttavat eniten ennestään pienituloisin.

Kolme paperiliittolaista kertoo ajatuksensa hallitusohjelman tavoitteista.

Lakiin vietyä vaikea muuttaa

– Huolestuttavinta on se, että jos hallitusohjelman mukaiset muutokset toteutuvat, ne eivät ole lyhytaikaisia. Lakiin vietyä on vaikea muuttaa myöhemmin, toteaa pääluottamusmies Aleksi Koskinen Konvertia Groupin Valkeakosken tehtaalta.

Valtiontalouden säästötarpeita harva kiistää, mutta keinot kohdistuvat yksipuolisesti.

– Jos toimet kohdistuisivat tasaisemmin, ihmiset hyväksyisivät kokonaisuuden paremmin. Tuntuu, että hallitusohjelmaan on nyt lisätty kaikenlaista, mitä on vaikea nähdä säästötoimiksi tai mitkä voivat lisää menoja muualla.

Esimerkkeinä tästä Koskinen mainitsee vuorotteluvapaan, joka hänen mielestään edistää hyvin työssäjaksamista ja työllistämistä sekä aikuiskoulutustuen, joka kannustaa lisäämään osaamistaan ja sitä kautta etenemään uralla. Nämä molemmat hallitus on valmis lakkauttamaan.

– Myös lakko-oikeuden rajaaminen tuntuu verhotun työllisyystoimeksi, jota se ei mielestäni ole.

Pääluottamusmiehenä tämän vuoden alusta toiminut Koskinen kokee tehtävässään arvostusta. Tekemisen mallia on luotu yhdessä tehtaan uuden johdon kanssa.

– Työntekijöiden ja työnantajan yhteistyö on paras tapa rakentaa tulevaisuutta. Työnantajakentässä olisi hyvä laajemminkin ymmärtää, ettei ay-liike ole vihollinen, vaan että yhdessä sopimalla avautuu mahdollisuuksia moneen suuntaan. Pääluottamusmies on linkki niin työnantajan, työtekijöiden kuin liitonkin suuntaan.

Vain ay-liike puoltaa tasa-arvoa

– Hallituksen touhu ei ole ollenkaan sellaista, mitä olen ajatellut. Kesän rasismikeskustelun yhteydessä on puhuttu tasa-arvosta, mutta siitä ei ole kysymys, jos hallituksen tavoittelemat leikkaukset kohdistuvat eniten heikko-osaisiin. Tasa-arvon tavoite jää nyt meidän ay-liikkeen kannettavaksi, sanoo Joni Orenius, UPM Raflatacin tehtaan osastoluottamusmies.

Oreniusta huolettavat lakko-oikeuden rajoitukset ja muut heikennykset työntekijän asemaan.

– Jos irtisanomissuoja vielä nykyisestä heikkenee, porukka alkaa vähentyä ilman painavaa perustetta. Ei hyvältä kuulosta.

Nyt jos koskaan yhteiskunnassa tarvittaisiin Oreniuksen mielestä yhteistyötä eikä taistelua. Siksi on tärkeää, että mahdollisimman moni on perillä siitä, mitä hallitusohjelman tavoitteet merkitsevät.

– Tuskaahan se nostaa. Moni ei ole näitä asioita ajatellut, vaikka mediakin on asioita hyvin avannut.

Tietoa jokaisen saataville

Faerchilla eli entisellä Paccorilla Hämeenlinnassa pääluottamusmies Marko Lehtonen on pitänyt huolen siitä, että tieto hallitusohjelmatavoitteista leviää, vaikka taukotiloissa.

– Vielä moni työpaikoilla kaipaa paperia käteen, konkreettista dokumenttia siitä, mitä tavoitteet tarkoittavat.

Lehtosen mielestä tavoitteissa on pohjimmiltaan kyse työntekijöiden aseman voimaperäisestä ja yksipuolisesta kurjistamisesta.

– Näyttää siltä, ettei hallitus ole valmis perääntymään mistään.

Lehtosesta on hyvä, että tilanteen vakavuus nähdään laajasti yli SAK:n.

– Vaikka ollaan toimihenkilöiden kanssa usein pelikentän eri puolella, ollaan yhtä mieltä siitä, että palkansaajaa yritetään nyt lyödä kovaa. Me jäsenet odotetaan jo, mitkä ovat meidän seuraavat toimenpiteet.

Lehtosen mielestä julisteiden painamisesta on oltava valmis siirtymään radikaalimpiin toimiin, jotta ay-liike ei näyttäisi hampaattomalta tilanteessa, jossa vastapuoli lyö kovaa.

– Nyt pitää saada kaikki liikkeelle, koska koolla ovat jo olleet ne, jotka osaavat pitää ääntä työpaikoilla ja joiden kautta sana leviää.

Teksti ja kuva Eeva Eloranta-Jokela