Lisää terveyttä liikunnasta. Paperiliitto vastaa SAK:n liikuntahaasteeseen, jolla herätellään miettimään työpaikoilla, miten terveysliikuntaa voitaisiin lisätä.

Työpaikalla

 

Lahden Stora Enso Packagingilla työskentelevä koneenhoitaja Joni Laakso suuntaa työpäivän jälkeen punttisalille.

– Ainahan sitä ei jaksaisi. Salille kannustaa kuitenkin ajatus siitä, että kun olet sen treenin tehnyt, jälkeenpäin on todella hyvä olla, hän sanoo.

Punttisalilla hän sulkee mielestään kaikki päätä kuormittavat ajatukset ja keskittyy vain yhteen suoritukseen kerrallaan. Hän arvelee, että stressin kuormittama keho saa ikään kuin tarvitsemansa tasapainon fyysisestä rasituksesta. Henkinen stressi ei sen jälkeen tunnu niin hallitsevalta.

– Sen jälkeen ajatustyökin luonnistuu paljon paremmin, hän sanoo.

Paperiliitto ottaa vastaan SAK:n haasteen liittyä mukaan Suomen Olympiakomitean ”Suomi – Toimintakykyinen maa ja kansa” -kampanjaan, joka lanseerattiin Urheilugaalassa tammikuussa. SAK on kampanjan pääkumppani, ja lupaa osaltaan innostaa suomalaisia työpaikkoja ottamaan käyttöön uusia tapoja liikkua työaikana ja sen ulkopuolella.

Kampanja sai alkunsa presidentti Sauli Niinistön ajatuksesta viime elokuulta, jossa hän toivoi 75-vuotispäivänsä yhteydessä, että suomalaiset lähtisivät liikkumaan ja samalla juttelemaan toistensa kanssa, jotta sekä kunto että yhteisymmärrys edistyisivät.

Järjestöasiantuntija Annika Maunula Paperiliitosta kertoo, että kampanja tulee näkymään liiton toiminnassa muun muassa jäsentapahtumissa.

– Tälle vuodelle meillä on ekstra paljon liikuntatapahtumia ja myös uusia lajeja. On salibandyä, frisbeegolfia, perinteistä golfia, jalkapalloa ja keilausta. Haastamme ammattiosastoja siihen, että jokaiseen jäsentapahtumaan kannustettaisiin osallistumaan, hän sanoo.

Samalla pyritään saamaan myös lisää jäsenetuja liikunnan pariin.

Aaltopahvikoneella, jolla Joni Laakso työskentelee, riittää mittaa sata metriä. Työvuoron aikana hän kävelee matkan päästä päähän useamman kerran. Vaikka työtehtävät välillä vaihtuvat, puolta tuntia pitempään ei hänen töissään voi istua.

– Pakko myöntää, että tilanne on aika ideaali. Salillahan ei tarvitse kuin käydä treenaamassa lihaksia. Kävelystä en niin tykkää, juoksumatolla tai muuten, mutta saan arkiliikunnan käytännössä töissä, hän kertoo.

Paperiliitossa on ajateltu niin, että omalla esimerkillä voitaisiin haastaa paitsi liiton ammattiosastot, myös metsäteollisuuden konsernit mukaan. Laakso miettii, että pitempään istuminen taitaa heidän työpaikallaan olla enemmän toimihenkilöiden ongelma.

– Jos kävisivät vaikka pari kertaa päivänsä aikana kentällä katsomassa, miten täällä tätä pahvia tehdään, niin tulisi useita satoja metrejä käveltävää. Saa silläkin askeleita, hän ehdottaa.

Liikkuminen on Laakson töissä mukavasti kohdillaan, mutta on asia, johon hän haluaisi ihmisten kiinnittävän enemmän huomiota.

– Koetan saada ihmisiä syömään säännöllisemmin ja terveellisemmin, hän sanoo.

Laakso on havainnut, että monella työntekijällä on ongelmia yövuorossa. Se johtuu hänen mukaansa monasti siitä, että terveellisiin elämäntapoihin kuuluva ravinto jää liian usein vaille kaipaamaansa huomiota.

– On tärkeää syödä säännöllisesti ja terveellisesti. Monella on valmisruoka ja leipä, ja kotona toinen leipä. Jos syödään ”kunnon ruokaa”, niin vain yksi lämmin ateria päivässä. Se on liian vähän ylipäätään ja varsinkin fyysiseen työhön, hän sanoo.

Laakson mukaan viikon tai edes parin kuukauden mittainen säännöllinen ja terveellinen ruokavalio ei vielä ehdi tarpeeksi vaikuttaa. Tarvitaan usean kuukauden panostus, jotta tuloksia saadaan.

– On muutamia tuttuja, jotka ovat tämän tehneet. Kuukausien päästä he ovat huomanneet, että yövuoron jälkeen aamulla uni maistuu paremmin, ja herätessä on virkeämpi olo. Ei ole enää kahden tai kolmen tunnin unia. Kroppa poistuu stressitilasta, kun se saa hyvää ravintoa säännöllisesti, Laakso sanoo.

Teksti: Mari Schildt, kuva: Samuli Ikäheimo