Runsas vuosikymmen sitten Oulun Stora Ensolla automaatioasentajana työskentelevä Pekka Kanervo kiinnostui kotiautomaatiosta. Sillä tarkoitetaan, että kodin laitteita ja olosuhteita voi seurata ja säätää etänä erilaisten teknisten laitteiden ja ohjelmistojen avulla. Tarve etämittaukseen oli syntynyt, kun Kanervon palkkatyössä tapahtui mullistuksia. 

– Työt Varkauden Stora Ensolla loppuivat, kun PK4 meni kiinni. Siitä on 16 vuotta. Sitten sain paikan Oulusta. Varkauteen jäi kämppä siten, että sinne tuli vapailla ajeltua, Kanervo kertoo.

Pitemmän päälle 380 kilometrin matka alkoi painaa. Sekään ei tuntunut mukavalta, että asunto olisi ilman valvontaa.

– Piti saada tietoa: yksinkertaisia lämpötilamittauksia ja muuta tietoa, että kaikki oli hyvin. Sillä lailla sain mielenrauhan, Kanervo kertoo. 

Asunto Varkaudessa on sittemmin myyty, mutta kiinnostus kotiautomaation rakenteluun jäi. Kanervo kertoo, että varsinkin iltojen pimetessä syksyllä mieli alkaa taas askarrella kotiin liittyvien teknisten projektien parissa. Erilaisia sovelluksia on kertynyt jo hyvä kokoelma.

– Lämpötila on ensimmäinen asia, jota rupesin mittaamaan, sekä sisältä että ulkoa, ja esimerkiksi saunasta. Samalla kertyy tietoa ilmankosteudesta ja ulkona valoisuudesta. Voi aamulla katsoa, onko ulkona kesä vai talvi. Todella tarpeellista tietoa sinänsä, Kanervo hymähtää.

Syksyllä Kanervo keräsi puolen vuoden trendin, miten valoisuus kehittyi. Työkaveri pyöritteli päätään, kun kuuli hänen mittauksistaan.

– Hän tuumaili, että kyllä se on mittarimies: Pitää numeroista katsoa, miten päivä lyhenee, Kanervo nauraa.

Kalastusharrastusta varten hän mittaa ilmanpainetta.

– Ilmanpaine vaikuttaa myös veden alle. Kun ilmanpaine muuttuu rajusti, niin itsellä on sellainen käsitys, että kala tuntee sen. Jos se on ollut passiivinen, niin silloin se lähtee liikkeelle.

Kotinsa vesikiertoisesta lattialämmityksestä Kanervo mittaa tulevan ja lähtevän veden lämpötilaa.

– Lämpötilaerosta voi päätellä, toimivatko lämmityssysteemit oikealla tavalla, hän kertoo.

Lämmitystermostaateista hän kerää IO-tietoa, joka kertoo, missä vaiheessa termostaatti kytkeytyy päälle lämmittämään, ja missä vaiheessa se sulkeutuu.

– Siitä saadaan tietoa, onko kierrossa oikean lämpöinen vesi. Sillä pyritään pitämään huoneet mahdollisimman tasalämpöisinä ja lämpö halutulla tasolla, Kanervo esittelee.

Myös sähkönkulutusta hän seuraa, mutta ei niin ahkerasti kuin jos hänellä olisi pörssisähkö. 

– Pörssisähköä varten voisi asettaa laitteille rajoja esimerkiksi niin, että lämmitys tai jokin laite menee päälle, kun hinta on tarpeeksi alhaalla. Minulla ei ole sellaisia, koska minulla on kiinteä sähkösopimus, Kanervo kertoo.

Iltapuhteinaan hän on askarrellut myös asumismukavuutta parantavaa automaatiota.

– Nyt kun teen päivätöitä, niin pimeään aikaan valot pihalla syttyvät ja sammuvat tiettyyn aikaan. Kun on aamulla lähdössä töihin, niin ei tarvitse erikseen sytytellä ja sammutella.

Ajan kanssa rakennellessa saattaa akkujen lataaminen jäädä vahingossa päälle. Sitä varten Kanervo on askarrellut automaattisen virrankatkaisun siten, että laturit eivät ole viittä tuntia kauempaa päällä.

Sähköt sammuvat myös ilmakompressorilta tunnin päästä.

– Ne on semmoisia virityksiä, kun alkaa tuota ikää kertymään, niin rupeaa lähimuisti heikkenemään, hän naurahtaa.

Kesä-heinäkuun vaihteessa pesään ilmestyi 7 valkoista munaa.

Taloyhtiössä Kanervon mittaus- ja automaatio-osaaminen on osattu laittaa laajempaankin hyötykäyttöön. Hän asuu kahden paritalon muodostamassa, neljän asunnon yhtiössä.

– Olen minä kiertoveden lämpötilaa saanut tiputettua siten, että asuntojen lämpötila pysyy tasaisempana, hän kertoo.

Taloyhtiössä oli aikaisemmin ajettu järjestelmään liian lämmitä vettä. Se aiheutti ilmiön, jossa lattia oli välillä liian lämmin ja välillä kylmä. Kun lämpeneminen tapahtuu hitaammin, termostaatti saa olla enemmän auki ja lämpötila pysyy tasaisempana.

– Siitä tulee säästöä ja lisää asumismukavuutta.

Rakkain automaatioprojekti Kanervolla on kotipihassa. Puussa on linnunpönttö, jonka sisältä kamera lähettää reaaliaikaista kuvaa YouTubeen. 

– Viime kesä oli aika huono, eikä pöntössä ollut pesijää. Mutta tammikuussa sinne tuli sinitiainen nukkumaan. Tänä kesänä se on ollut pesänrakennuspuuhissakin, hän kertoo. 

Kuka tahansa on voinut netistä seurata, miten sinitiainen on kantanut pöntön nurkkaan risuja, runsaasti sammalta sekä untuvaa pehmikkeeksi. Kesä-heinäkuun vaihteessa pesään ilmestyi 7 valkoista munaa. Kanervo kertoo jännittäneensä lähinnä sitä, pääsevätkö kaikki poikaset pesästä.

– Vaikka poikaset ovat sisaruksia, niin se on tuolla eläinmaailmassa karua. Se on sitä minä-minä -touhua: vain vahvimmat säilyvät. On ollut sellaista draamaa, että on joutunut hautajaisiakin pitämään, hän sanoo.

Tänä kesänä isoiksi varttui lopulta kolme komeaa poikasta.

Nykyisin Kanervon kotiautomaatiohankkeissa on usein tekoäly apulaisena. Tekoälyllä tarkoitetaan koneen kykyä hyödyntää ihmiseen liitettäviä taitoja kuten oppimista. 

– Tekoälyhän on äärettömän hyvä ja nopea koodaaja. Viime talvena tein erillisen näytön, että minun ei tarvitse erikseen kännykkää katsoa tai tietokoneetta käynnistää, vaan pienessä näytössä näkyy mittausdata, muun muassa ulkolämpötila ja sen päivittäinen minimi ja maksimi. Siitä näkyy helposti myös se, miten alhaalla lämpötila on käynyt yöllä, Kanervo sanoo.

Tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Aikaisemmin hän koodasi itse, mutta tekoäly tekee työn huomattavasti joutuisammin. Ennen Kanervo kertoo koodanneensa muun muassa järvikarttoja omaan veneilyharrastukseen.

– Kun tuli näitä ensimmäisiä navigaattoreita autoon, niin sain sellaisen pyörittämään niitä karttoja, hän kertoo.

Tekoäly on mukana monissa arkipäiväisissä laitteissa ja palveluissa, mutta Kanervo kertoo käyttävänsä sellaisia melko vähän. Häntä eivät kiinnosta edes tekoälyä soveltavat television suoratoistopalvelut.

– Kyllä minä joka päivä puoli yhdeksän uutiset pyrin katsomaan. Ja Kummelin mökkinaapuria sekä Kontio ja Parmasta. Niitä tykkään katsella ja nauraa monta kertaa samat jutut.

Kotona ei imuroi tekoälyä hyödyntävä robotti-imuri vaan Kanervo itse, eikä jääkaappikaan oma-aloitteisesti kerro, mitä sieltä sattuu puuttumaan.

– Jääkaappihan on kuin Faradayn häkki: Ei se radiosignaali välttämättä lähde sieltä minnekään. En näe tarpeelliseksi ruveta semmoista rakentamaan, hän tuumii.

Sen sijaan hyvinvointidataa tekoäly käsittelee Kanervon rannekellon kautta.

– Unihommia seuraan, että miten olen nukkunut. Jos huomaan itsekin, että olen nukkunut huonosti, niin kyllä yleensä kellokin sen näyttää, hän sanoo.

Pyöräilyharrastus on toinen asia, jossa Kanervo rannekellonsa tekoälyä käyttää.

– Meillä on ollut jo pitkään työporukka, jonka kanssa ollaan Kilometrikisassa mukana. Siinä kilpaillaan leikkimielisesti oman joukkueen sisällä, ja joukkueella osallistutaan myös valtakunnalliseen kilpailuun, Kanervo kertoo. Pari vuotta sitten hänen joukkueensa oli kymmenentenä valtakunnallisessa kilpailussa, jossa oli 2500 joukkuetta. Tekoäly on mukana siten, että nykyisin Kanervon polkemat kilometrit siirtyvät kellosta suoraan Kilometrikisan nettisivulle.

 Tekoäly on vahvimmillaan rajatuissa tehtävissä. Ongelmia syntyy, kun sen pitäisi tarkastella asiaa ”laatikon ulkopuolelta”, ja tehdä päätelmiä tilanteissa, joita ei ole aikaisemmin tullut vastaan. Yhdysvalloissa työskentelevän suomalaisprofessori Teppo Felinin mukaan tekoälyltä puuttuu keskeinen ihmiskunnan kehitystä eteenpäin vievä voima: kyky kuvitella jotain sellaista, jota ei ole aikaisemmin ollut olemassa. Tekoäly on melko heikko, kun kysytään luovaa ajattelua, eikä se osaa välttämättä arvioida, mikä on olennaista. Monessa asiassa se kykenee suoritukseen, jota voi kuvata lähinnä keskinkertaiseksi.

Siksi Kanervo opastaa käyttämään tervettä harkintaa tekoälysovellusten, kuten esimerkiksi Chat GPT:n kanssa.

– Jos ei ole omaa osaamista asiasta, mutta ruvetaan pätemään, että tekoäly sanoo näin, niin sellainen on minulle vähän kuin punainen vaate härälle, hän miettii.

Viime talvena hän kävi naapurustossa katsomassa, miksi makuuhuone ei lämpiä.

– Termostaatin venttiili oli jumissa jakotukilla. Kysyin että vaihdanko minä vai hommataanko putkimies? Siellä ruvettiin vetoamaan tekoälyn antamiin vastauksiin. Ajattelin, että voi herranjestas, hän hymähtää.

Kanervo kertoo ymmärtävänsä olla luottamatta liikaa tekoälyn antamiin vastauksiin.

– Vastauksissa usein kerrotaan, mistä tekoäly on tiedon löytänyt. Alkuperäisistä lähteistä katsomalla voi saada varmistuksen asiaan, hän neuvoo.

Tekoälyyn sopii hänen mielestään vanha vertaus tulella leikkimisestä.

– Tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä. Toivottavasti tämä maailma ei mene siihen, että tekoäly rupeaa meidän puolestamme päättämään asioista, hän miettii.

Kanervo kertoo huomanneensa, että asiassa, johon häneltä löytyy omaa asiantuntemusta, kokemusta ja niihin perustuvaa näkemystä, tekoäly ei pysty samaan.

– Monta kertaa olen sanonut tekoälylle, että tämä asia ei ole näin. Se vastaa, että joo, olet oikeassa, hän hymähtää. ·

Teksti Mari Schildt, kuvat Teija Soini

Käy katsomassa, mitä Pekka Kanervon pönttölivessä tapah­tuu: https://www.youtube.com/@pekkakanervo1807/live