Liike on lääke

Kuorimo

Petri Matulan selkä leikattiin runsas seitsemän vuotta sitten. Selän hyvinvointia ylläpitää liike töissä ja vapaalla.

Tammikuussa 2014 Petri Matula heräsi Kymenlaakson keskussairaalan heräämössä. Takana oli kuuden tunnin selkäleikkaus, jossa oli leikattu kolme massiivista välilevytyrää. Ne painoivat Matulan jalkoja ja uhkasivat hänen kävelykykyään.
Nyt Matulalle ja hänen selälleen kuuluu hyvää, vaikka selkä ei täysin priima olekaan. 

Liikettä Matula ammentaa frisbeegolfista, jota hän pelaa tavoitteellisesti. Viime vuonna askelia kertyi kaikkiaan viisi ja puoli miljoonaa. Lajiin kuuluvissa voimakkaissa heitoissa, erityisesti rystypuolen heitoissa, hän joutuu kuitenkin hieman varomaan selän kiertoliikettä.

Matulan työhön Kotkamillsin voimalaitoksella kuuluu sekä istumista että monipuolista liikkumista kentällä.
– Kenttätyö on yleensä tosi mukavaa. Ei kuitenkaan aina: jos selkä vihoittelee, kuivuneen lipeän ja karstoittuneiden rännien hakkaaminen vain pahentavat tilannetta.

Voimalaitoksella on kolme vakanssia, joista yksi on pelkkää voimalaitoksen ajamista ilman kenttävuoroa. Tässä vakanssissa Matula ei ole vielä työskennellyt.
– Se kyllä vähän pelottaa, sillä 12 tuntia istumista on selälle myrkkyä. Pääseehän sitä toki valvomossakin liikuskelemaan.
Paperiliitto-lehti kertoi Matulan selkäongelmista ja töihinpaluusta vuonna 2015, kun leikkauksesta oli kulunut runsas vuosi. 
Sen jälkeen on tapahtunut seuraavaa: Matulan selkä ei kestänyt työtä paperikoneella, sillä konttailu koneen alla oli liikaa. Tuon tuosta hän joutui jäämään sairauslomille. Kun häntä ei pyynnöistä huolimatta suostuttu siirtämään toisiin tehtäviin, hän marssi työterveyslääkärin puheille ja pyysi pääsyä uudelleenkoulutettavaksi. Se onnistui. Matula opiskeli energiatekniikan insinööriksi ja työllistyi jo opintojen aikana Kotkamillsin voimalaitokselle.
– Se, että minut haluttiin pitää koneella ongelmistani huolimatta, oli ihan naurettavaa. Sellainen joustamattomuus ei tuntunut hyvältä. Onneksi tajusin itse hakea apua muualta, Matula sanoo.

Matula saa tehdä selällään periaatteessa mitä vain, omien tuntemusten rajoissa tietysti. 
– Aiempaan verrattuna selkäkivut menevät ohi nopeasti: ennen leikkausta jos jalka vähän lipsahti, kävellä töpöttelin sen jälkeen kaksi viikkoa. Nyt kipu ja jäykkyys ovat ohi päivässä. 

Painavien taakkojen edessä Matula miettii tarkkaan, kannattaako urotyöhön ryhtyä. Mitään 30 kiloa painavampaa hän ei saa nostaa.
– Nuorimmaiseni, 7-vuotiaat kaksoset, alkavat hekin olla jo sellaisissa painoluokissa, että joudun vähän varomaan.
Matula pyrkii huoltamaan selkäänsä viikoittain erilaisilla jumppaliikkeillä, jotka ylläpitävät notkeutta ja tuovat voimaa selän isoihin lihaksiin ja pieniin tukilihaksiin.
– Minun on pakko venytellä selkää ja jalkoja, muuten muutun jäykäksi kuin rautakanki. Teen kotona myös vatsalihasliikkeitä, lankkuja ja punnerruksia. Tukilihaksia vahvistan pienillä pyöritysliikkeillä. Fakta on se, että ikää tulee koko ajan lisää eikä lihaskunto ainakaan parane. Kyllä se ajatus tuolla takaraivossa koko ajan takoo.

Kevyt jumppa lepoasennossa helpottaa kipeää selkää.


Jääkiekon pelaamisen Matula on suosiolla jättänyt, sillä hän ei halua ottaa turhia riskejä. 
Selkävamma on opettanut Matulalle oman kropan kuuntelemista. Hän kuvailee olleensa aiemmin jääräpää, joka veti hammasta purren urakat loppuun. Tällä asenteella tuli rakennettua muun muassa kolme omakotitaloa.
– Kyllä minä vieläkin pystyisin talon rakentamaan, mutta tekisin sen ajan kanssa enkä yrittäisi saada sitä väkisin valmiiksi. Ilman selkävammaa en varmasti vieläkään osaisi olla itselleni armollisempi.
Konkreettinen esimerkki oman kropan kuuntelemisesta on myös tämä: Kerran fysioterapeutti ohjeisti Matulaa korjaamaan ryhdin suoraksi. Matulan ryhti on hyvä, mutta ei ihan suora. Kun Matula teki työtä käskettyä, selkä kipeytyi.
– Siinä huomasi, että oma luonnollinen ryhti on paras. Kyllä se kroppa kertoo. Sen ehdoilla mennään

Unohda tiukka ryhti, vaali rentoutta
Petri Matula koki, että luonnollisen ryhdin ojentaminen täysin suoraksi ei toimi, vaan selkä kipeytyi. Tämä on yksi niistä viesteistä, jonka myös fysioterapeutti Riikka Holopainen haluaa saada läpi.
Holopainen valmistelee selkäkivun biospykososiaalista hoitoa käsittelevää väitöskirjaa ja romuttaa liudan selkäkivun ehkäisyyn ja hoitoon liittyviä käsityksiä.

1. Hyvä ryhti on rento
– Vuosikausia olemme ajatelleet, että hyvä ryhti on kuin sotilaalla – luotisuora ja symmetrinen, vatsa sisään vedettynä. Uuden tutkimustiedon valossa tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Hyviä ryhtejä voi olla monenlaisia, ja esimerkiksi notkoselkäisissä on yhtä lailla selkäkipuisia kuin -kivuttomia, Holopainen sanoo.
Holopaisen mukaan hyvän ryhdin ihanne elää edelleen vahvana, myös fysioterapeuttien joukossa. Huonon ryhdin ja kipujen välillä nähdään herkästi yhteys, vaikka tutkimustulokset eivät tällaista yhteyttä vahvista.
– Jos pitäisi kuvailla hyvä ryhti, se on sellainen, jossa on mukava olla ja jossa asiat hoituvat.

2. Saa röhnöttää
Tikkusuorassa istuminen ja keskivartalon jatkuvasti tiukkana pitäminen, jos ne eivät ole itselle luonnollisia asentoja, eivät edistä selän hyvinvointia. Valvomossa on siis sallittua nostaa jalat pöydälle ja nojautua rennosti taaksepäin, jos se tuntuu hyvältä. 
Hyvä työergonomia on toki ehdoton plussa, mutta liike ja vaihtelu ovat vielä tärkeämpiä. Holopainen kannustaakin kokeilemaan luovasti erilaisia tapoja istua.
– Istumisesta aiheutuu kyllä terveyshaittoja, mutta ongelmana ei useimmiten ole niinkään se, missä asennossa istuu vaan istumisen määrä. Istumatyössä asentoa kannattaa vaihdella ja nousta säännöllisesti työpisteeltä liikkumaan.  

3. Kun nostat, selkä saa taipua
”Nosta tavara maasta keskivartalo aktivoiden, selkä suorana ja jalat koukistuen.” Näinhän meille toitotetaan. Holopainen huomauttaa, että sellaista tutkimusnäyttöä ei ole, että selkä suorana nostaminen olisi turvallisempaa kuin selkä pyöreänä nostaminen.
– Nostamisessakaan ei ole yhtä oikeaa tapaa, koska anatomiamme ovat erilaisia. Selkä voi olla suora tai taipua. Nostaessa keskivartalolihakset aktivoituvat automaattisesti. 

4. Liiku kivusta huolimatta
Jos selkään iskee vaikkapa noidannuoli, on tärkeä liikkua kivusta huolimatta. Aiemmin ohjeistettiin liikkumaan kivun sallimissa rajoissa, mikä voi tarkoittaa sitä, että selkäkipuinen ei uskalla liikkua lainkaan. Selkä on luotu liikkumaan, Holopainen muistuttaa. Liike usein helpottaa kipua vaikka aluksi se saattaa tuntua hankalalta.
– Selän turha varominen voi johtaa siihen, että alkaa välttää erilaisia asioita ja käyttää selkää yksipuolisesti. Tutkimusten mukaan selkäkivusta toipuvat nopeammin ne, jotka liikkuvat kohtuullisesta kivusta huolimatta. Selkään saakin vähän koskea. Tässä on tietysti pidettävä järki mukana – liikkuminen väkisin ja hammasta purren ei ole hyvästä.

5. Hengitä luonnollisesti
– Kun asento ja vatsa ovat rentona, myös hengitys kulkee rennosti. Kokeilepa hengittää keskivartalo tiukkana. Huomaat, että hengitys jää pinnalliseksi.
Hengitystä voi käyttää myös selkäkipua lievittämään. Palleahengitys ulottuu syvälle vatsaan asti niin, että vatsa kohoaa selvästi. Tätä voi kokeilla vaikkapa selällään maaten. Palleahengitys rentouttaa pallean lisäksi myös vartalon muut syvät lihakset.

6. Vinkki: kokeile helpottavaa asentoa
Jos selkä on kipeä, sitä voi jumpata lempeästi. Käy lepoasentoon ja laita jalat vaikkapa sängyn päälle 90 asteen kulmaan. Vedä vuorotellen jalkoja koukkuun mahan päälle ja hengitä rauhallisesti sisään ja ulos. Jos selkäkipu ei hellitä muutamassa viikossa, kannattaa hakeutua fysioterapeutin vastaanotolle.  

Teksti Tiina Suomalainen
Kuva Jukka Koskinen

Lisää artikkeleita:

Kuorimo
Parasta elämässä
Takaisin etusivulle Lue lisää ajankohtaisia uutisia