Kun harjoittelee maajoukkuepelaajien kanssa, on syytä olla tarkkana, ettei saa palloa nenäänsä.

Vapaa-aika

 

Timo Kauppinen tulee avopuolisonsa Kirsin kanssa hyväntuulisena ulos Peltolammin koulurakennuksesta Tampereella. Kirsi jättää suosiolla valokuvamallin osan Timon kontolle ja menee autoon odottamaan. Heillä on takanaan parin tunnin harjoitukset varsin harvinaisessa lajissa – istumalentopallossa.

Rankka laji pitää kunnossa, mutta Kauppinen toteaa, että on hieno juttu jo sinänsä, että he haluavat harrastaa yhdessä. Hän arvelee, että monissa pariskunnissa molemmat puuhaavat omia juttujaan.

– Se tukee parisuhdetta, että päästään lähtemään yhdessä ja sovitaan samaan autoon. Mehän puidaan tottakai keskenämme harjoituksia kotimatkalla. Harmittaa, kun ei osaa niin hyvin nostaa ja lyödä kun toiset, naurahtaa Kauppinen.

Istumalentopalloa mielletään vammaisurheiluksi, mutta kaikki ovat tervetulleita. Kauppiset lähtivät mukaan, kun Kirsin työkaverit houkuttelivat. Mukana on maajoukkuepelaajia, joten treeneissä ei lorvailla.

– Ei siinä pääse helpolla. Kyllä he vetävät sydämensä pohjasta. Pallo voi tulla vähän alta 100 kilometriä tunnissa. Jos nenään tai päähän osuu, niin sattuu, mutta kyllähän kädet on yleensä edessä, sanoo Kauppinen.

Teksti ja kuva: Reima Kangas