Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan UPM:ään kohdistuneen lakon rajoittamiseen ei ollut perusteita.

Kuorimo

 

Paperiliitto aloitti kaksi vuotta sitten UPM:n toimipaikoilla lakon, koska työehtosopimusneuvottelut eivät edenneet. Alussa kaikki paperiliittolaiset tehtävät olivat lakon piirissä.

Käräjäoikeus määräsi tammikuussa 2022 UPM:n hakemuksesta, että Paperi­liiton on 2 miljoonan euron sakon uhalla lopetettava lakko tiettyjen töiden osalta, joita UPM piti kriittisinä. Lakon jatkuminen näissä toiminnoissa olisi käräjäoikeuden mukaan aiheuttanut vaaraa hengelle, terveydelle ja ympäristön tilalle, kuten UPM oli hakemuksessaan väittänyt.

Huomioon tulee ottaa lakko-­oikeuden keskeinen merkitys perusoikeutena.

Lakon ulkopuolelle jäivät kaukolämmön tuottaminen ja jakelu sekä jäteveden käsittely lakon piirissä olleilla tehdaspaikkakunnilla. Näihin tehtäviin työntekijät palasivat UPM:n yksipuolisesti määrittämillä työehdoilla. Lakkoon osallistuminen kiellettiin yhteensä 186 työntekijältä. Lakon piirissä oli kaikkiaan noin 2 200 yhtiöiden työntekijää ja lakko kesti 112 päivää.

Ei välitöntä vaaraa, ei syytä rajoittaa

Paperiliiton mukaan perusteita turvaamistoimen myöntämiselle ei ollut, joten liitto valitti käräjäoikeudn päätöksestä hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut päätöstä. Saman vuoden syksyllä korkein oikeus antoi Paperiliitolle asiassa valitusluvan. Korkein oikeus eli KKO otti päätöksellään kantaa turvaamistoimeen, joka rajoitti työntekijöiden lakko-oikeutta sekä siihen, oliko käräjäoikeudella edellytyksiä määrätä osa UPM:n työntekijöistä töihin lakon aikana.

Korkeimman oikeuden keskeisin tehtävä on antaa ennakkopäätöksiä.Ennakkopäätöksillä annetaan oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle ja pyritään varmistamaan, että tuomio­istuimet eri puolilla maata tulkitsevat lakia samalla tavalla.

Loppuvuodesta 2023 annetussa ennakkopäätöksessä todetaan, ettei Paperiliiton lakon kohdistamisesta UPM:n tehtaiden kaukolämmön tuottamiseen ja jäteveden käsittelyyn liittyviin töihin ollut aiheutunut sellaista välitöntä, konkreettista ja vakavaa vaaraa tehdaspaikkakuntien asukkaiden hengelle ja terveydelle tai ympäristölle, että lakkoa olisi voitu rajoittaa turvaamistoimimääräyksellä.

Lakko kuuluu perusoikeuksiin

KKO otti asiaan kantaa, koska oikeuskäytäntöä turvaamistoimen myöntämisen edellytyksistä hengen ja terveyden vaaran tai ympäristöriskien aiheuttamisen perusteella ei ennen korkeimman oikeuden nyt antamaa ennakkopäätöstä ole ollut.

Perusteluissaan korkein oikeus totesi muun muassa, että työtaistelutoimenpiteiden laajuus ja kohdentaminen kuuluvat lähtökohtaisesti ammattiliiton harkintavaltaan. Huomioon tulee ottaa lakko-oikeuden keskeinen merkitys perusoikeutena suojatun ammatillisen yhdistymisoikeuden tehokkaan toteutumisen keinona, minkä vuoksi lakon rajoittamiseen tulee suhtautua pidättyvästi. Lakkoa voidaankin pitää oikeudenvastaisena vain erityisen painavilla perusteilla poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa lakko välittömästi, konkreettisesti ja vakavasti vaarantaisi muita perusoikeuksia, kuten henkeä ja terveyttä.

Korkeimman oikeuden omaksuma tulkinta on perusteltu myös Kansainvälisen työjärjestö ILO:n yhdistymisvapauskomitean valvontakäytännön kannalta.

Hallituksen aikeet arveluttavat

Korkeimman oikeuden ennakkopäätös perusteluineen on ajankohtainen, jos ajatellaan maan hallituksen muutostavoitteita työtaisteluoikeuden rajoittamiseksi. Luonnos hallituksen esitykseksi työriitasääntelyn osalta perustuu keskeisesti taloudellisiin syihin eli yrityksille työtaisteluista aiheutuviin kustannuksiin ja taloudelliseen haittaan. ILO:n ja Korkeimman oikeuden uusimmankin päätöksen perusteella työtaisteluista aiheutuvat taloudelliset menetykset eivät kuitenkaan voi sellaisenaan olla peruste rajoittaa perusoikeuksia.

Paperiliitossa nähdään, että ehdotettua työrauhasääntelyä voidaan perusoikeuksien rajoittamisedellytysten näkökulmasta pitää vähintäänkin arveluttavana, kuten myös sitä, että työntekijöiden taloudellisten ja sosiaalisten etujen puolustamiseen liittyvää poliittista työtaisteluoikeutta ja myötätuntotaisteluoikeutta olisi välttämätöntä rajoittaa demokraattisessa yhteiskunnassa.

Teksti Eeva Eloranta-Jokela, kuva: Mikko Nikkinen