Paperiliiton jäsenille yksi isoimmista asioista paperiteollisuuden tes-neuvotteluissa oli, että neuvotteluissa saadaan poistettua 24 tunnin työajanlisäys. Ilman korvausta vuosityöaikaan lisätyt talkootunnit sovittiin paperiteollisuuden työehtosopimukseen kesäkuussa 2016 osana kilpailukykysopimusta.

Kikytunnit nousivat vuodenvaihteessa keskeisiksi kaikissa tes-pöydissä ja lisää isoja liittoja – JHL, Super ja Tehy - ilmoitti tammikuussa tavoittelevansa kikytuntien poistoa.

Teknologiateollisuudessa työajanlisäyksestä oli sovittu lisäpöytäkirjalla, jonka Teollisuusliitto sanoi irti jo ennen neuvottelujensa alkua. Tammikuun puoliväliin mennessä kikytunnit olivat jääneet pois yhteensä noin 128 000 henkilöä koskevista työehtosopimuksista.

Myös Paperiliitto haluaa poistaa kikytunnit sopimuksestaan.

Kilpailukykysopimus sovittiin parantamaan tämän maan taloudellista tilannetta. Sillä, miten työajanlisäys on työehtosopimukseen kirjattu, ei ole merkitystä, koska sopimus on katkolla, painottaa Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. 

KULUVAA neuvottelukierrosta ovat leimanneet työnantajien poikkeuksellisen rajut heikennysesitykset sekä työehtoihin että sopimusjärjestelmän perustaan. Myös paperiteollisuuden neuvotteluissa näkyi kova linja. Paperiliiton neuvottelijat pitivät asetelmaa Metsäteollisuuteen nähden erikoisena siinä mielessä, että neuvottelut eivät edenneet, vaikka osapuolet tapasivat vuoden alkuun mennessä 34 kertaa. Tekstikysymyksissä ei tullut lähenemistä eikä keskustelua palkankorotuksista ollut edes aloitettu.  

Kolmatta kuukautta tuloksetta tavanneet Paperiliitto ja Metsäteollisuus ry, kuten muutkin työmarkkinajärjestöt, odottivat, että työmarkkinakierroksen päänavaajan neuvottelutulos viimein purkaisi jumin myös paperiteollisuuden neuvottelupöydässä.

Toisin kävi. Kun teknologiateollisuuteen vuoden alkupäivinä saatiin sopimus, se ei auttanut neuvotteluja Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n välillä mitenkään.

Isot tes-neuvottelukunnat kokoontuivat 10. tammikuuta ja Paperiliiton neuvottelijat jäivät pohtimaan tilannetta. Tulos oli katkaista neuvottelut ja jättää työnantajalle ilmoitus kaksi viikkoa kestävästä työnseisauksesta, ellei sopimukseen sitä ennen päästä. Työnseisaus ilmoitettiin alkavaksi 67:ssä Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksessä maanantaina 27. tammikuuta ja päättyväksi 10. helmikuuta. Lakon piiriin kuuluu 9000 henkilöä.

LAKKOILMOITUKSELLA Paperiliitto halusi lisätä painetta paikallaan junnaaviin neuvotteluihin. Osapuolet saivat nopeasti kutsun valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan luo kahteen tapaamiseen, joiden välillä osapuolet aikoivat jatkaa neuvotteluja. Samaan aikaan Paperiliiton toimistossa jatkettiin varautumista mahdolliseen työtaisteluun.

Paperiliiton kanssa samana päivänä 12. tammikuuta myös Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro ilmoittivat kahden viikon mittaisista lakonuhista metsäteollisuuteen ja kemianteollisuuteen.

Vanhala pitää neuvottelukierrosta erikoisena ja huolestuttavana tulevia neuvottelukierroksia ajatellen. Paperiteollisuus ja Metsäteollisuus ovat kumpikin ajaneet vientivetoista työmarkkinamallia eli niin sanottua Suomen mallia. Vientivetoisuudella tarkoitetaan sitä, että vientialojen ratkaisut ohjaavat sopimusten kustannustasoa myös muiden alojen neuvotteluissa.

– Mitä tapahtuu tälle mallille, jos lähtökohta ei olekaan kierroksen päänavauksen kunnioittaminen? Takinkääntö ei asiaa edistä, toteaa Vanhala.

Juttu kertoo vaiheista ennen 16. tammikuuta, jolloin lehti on mennyt painoon.

Teksti Eeva Eloranta-Jokela
Kuva Heikki Saukkomaa/Lehtikuva