Kerrasta poikki vai vähitellen? Arto Seppäsen eläkeratkaisu oli ottaa lopputili. Markku Heikkinen sen sijaan jatkaa projektitöissä, vaikka on eläkkeellä.

Työpaikalla

 

64-vuotias Markku Heikkinen jäi vanhuus­eläkkeelle elokuussa. Syyskuussa hän aloitti osa-aikatyöt entisessä työpaikassaan Mondi Powerfluten automaatio-osastolla.

– Tarjosivat projektityötä voimalaitoksen investointihankkeessa. Tartuin tilaisuuteen, koska työ on mielenkiintoista suunnittelutyötä. Se antaa aivoille purtavaa.

Heikkiselle sopii sekin, että työ ei ole päivittäistä vaan hänen viikoittainen työaikansa on 15–22 tuntia. Nyt, kun projekti on vasta alullaan, töitä on ollut vähemmän, mutta talvella tulee kiireisempää. Sopimukseen kuuluvat myös seisokit.

Ensi vuoden joulukuussa päättyvä projekti on Heikkiselle pehmeä lasku eläkkeelle. Hän harkitsi myös työskentelyn jatkamista tavoite-eläkeikään eli 65,1-vuotiaaksi asti, mutta tuli siihen tulokseen, että se ei kannata. Rahallinen hyöty kutistuisi verotuksen noustessa.

Eläkeuudistuksessa vuonna 2005 siirryttiin joustavaan 63– 68-vuoden vanhuuseläkeikään. 63 ikävuoden jälkeen kertyvän superkarttuman toivottiin houkuttelevan työuran pidentämiseen. Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan näin ei ole kuitenkaan käynyt yksityisellä sektorilla eikä matalasti koulutettujen joukossa.

Paperiliittolaisen eläkeläisen profiilista tiedetään vähän, sillä liiton jäsenrekisteri ei kerro, minkä tyyppisellä eläkkeellä jäsenet ovat.

Se kuitenkin tiedetään, että Heikkisen kaltaiset, viralliseen eläkeikään asti – ja jopa sen yli – jatkaneet ovat vähemmistönä. Tästä kertoo vaikkapa se, että kaksi kolmannesta tänä vuonna 64 täyttävistä, eli virallisen vanhuuseläkeiän saavuttavista, on jo eläkkeellä. Heitä jää eläkeputkeen, osittaiselle varhennetulle eläkkeelle (OVE), työkyvyttömyyseläkkeelle ja osa-aikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Pitkään rasittavaa työtä tehneille tarkoitettu työuraeläke ei vaikuta olevan sellainen, että sitä myönnettäisiin paperiliittolaisille.

Vaikka Heikkisellä oli takana pitkä, 42 vuoden työura, hänellä riitti intoa ja motivaatiota.

– Ikinä ei tympinyt lähteä töihin. Toki säännöllistä päivätyötä tekevän varhaiset aamuherätykset joskus painoivat. Nyt olenkin nauttinut kiireettömistä aamuista.

Joutsenon Metsä Fibren voimalaitoksella työskennellyt Arto Seppänen, 62, otti keväällä lopputilin. Irtisanoutuminen ja eläkeputkeen jääminen on paperialalla yksi keino päästä pois työelämästä, kun pitkä työura painaa, mutta eläke häämöttää vasta muutaman vuoden päässä.

Seppänen oli ensin harkinnut työkaverinsa kanssa osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, mutta he tulivat siihen tulokseen, että ovat jo osuutensa tehneet. Eläkeputkeen siirtyneiden kollegojen esimerkki rohkaisi.

Kolmivuorotyö oli suurin syy siihen, että Seppänen oli kypsä jättämään työelämän.

– Minulle riitti 42 vuotta vuorotyössä. Erityisesti nukkuminen yövuorojen jälkeen takkusi ja se vaikutti fiiliksiin. Kyllä siinä alkoi huvitus loppua.

Seppänen saa ansiosidonnaista 500 päivää ja siihen päälle työttömyysturvan lisäpäivät, joita riittää 65-vuotiaaksi asti. Seppäsen virallinen eläkeikä on 64,6 vuotta.

– Katsotaan nyt, miten työkkäri ahdistelee. 1–4 työpaikkaa on haettava kuukausittain. Teoriassa on tietysti mahdollista, että joutuisi töihin, mutta käytännössä ei.

Syksyn alkaessa Seppäselle konkretisoitui se, että töihin ei todellakaan tarvitse enää mennä. Hän on saanut vuorokausirytminsä tasattua ja vireyttä kerättyä.

Nyt hän hoitelee perheen ruokaostokset ja ruoanlaiton, käy kuntosalilla tutun äijäporukan kanssa kolmesti viikossa ja opettelee epoksipöytien tekemistä.

– Se on aika vievää hommaa, mutta eihän minulla muuta ole kuin aikaa.

Paperiliittolaisten eläkkeelle jäämisestä ei voi puhua ilman, että puhutaan työssä jaksamisesta. Erityisesti vuorotyö käy ikääntyessä raskaaksi.

– Yritämme koko ajan saada lisää joustomahdollisuuksia iäkkäille työntekijöille, vaikka työnantaja niihin nihkeästi suhtautuukin. Esimerkiksi yli 55-vuotiaat voivat vaihtaa palveluvuosikorvauksia vapaaksi. Lisäksi muutamissa paikoissa on pystytty sopimaan, että tietyn iän ylittäneiden ei tarvitse tehdä yövuoroa, kertoo Paperiliiton liittosihteeri Juhani Siira.

SAK:n tuorein ehdotus joustomahdollisuudeksi on osa-aikaraha, jossa 60 vuotta täyttänyt voisi siirtyä tekemään 80-prosenttista työaikaa.

Teksti: Tiina Suomalainen, kuva; Akseli Muraja

Lisää artikkeleita:

Vapaa-aika
Pulmat
Pulmat
Takaisin etusivulle Lue lisää ajankohtaisia uutisia