Jos työkaveri lusmuilee eikä hoida leiviskäänsä, asia kannattaa ottaa reippaasti puheeksi asianomaisen tai esimiehen kanssa.

Kuorimo

 

Mitä tehdä, jos joku työkaveri ottaa toistuvasti erivapauksia? Ei hoida hommiaan sovitusti, myöhästelee, jättää työvälineitä lojumaan tai puhdistamatta.

– Tapauksiin on vaikea puuttua, kun työpaikalla halutaan kuitenkin säilyttää hyvä henki ja välttää kaikenlaisia ristiriitatilanteita, miettii Stora Enson Tainionkosken työsuojeluvaltuutettu Atte Purho.

Helposti käy niin, että asiasta jurputetaan lipsuilijan selän takana, mutta sitä ei oteta suoraan puheeksi. Purho miettii, että tämä ei varmasti ole paras ratkaisu. Mutta kukapa haluaisi paljastua nipottajaksi.

Palautteen antaminen voi olla helpompaa tilanteissa, joissa kärsijänä on koko seuraava vuoro.

– Joskus voi käydä niin, että kun työaika loppuu, niin hanskat tippuvat, ja sotkut jäävät seuraavalle vuorolle. Kyllä nämä tulevat esiin aamupalavereissa, eikä palautteesta silloin pihistellä, sanoo Simpeleen Metsä Boardin työsuojeluvaltuutettu Petri Kuru.

Puhua pitäisi, vaikka se ei ole helppoa. Johtava konsultti Susanna Kalavainen Työterveyslaitokselta neuvoo, että asiaa ei kannata ottaa esiin sormi pystyssä. Parempi on puhua työn tekemisen kautta: Mikä estää työn sujumista? Miten se vaikuttaa muiden työhön?

– Kannustan ylipäätään puhumaan työasioista työpaikalla. Kun tällainen puhumisen kulttuuri vallitsee, myös vaikeita asioita on helpompi ottaa esiin.

Asioita ei kannata myöskään paisutella eikä kyttäillä ketään. Kalavainen huomauttaa, että jokaisella työpaikalla kohdataan käytöstä, joka ei ole aina niin kovin vastuullista. Temperamentti tai huono päivä ei kuitenkaan oikeuta lusmuilemaan.

– Työkavereille on asiallista kertoa, jos ei ole parhaassa terässä.

Purho huomauttaa, että jos jää yksin miettimään työkaverin vaikeaa käytöstä, tilanne vain pahenee.

– Se, kenelle asiasta avautuu, on hyvä valita omien tuntemusten mukaan. Monen on varmasti hankala puhua asianosaiselle tai esimiehelle, vaikka tämä marssijärjestys olisikin, ja tällöin voi kääntyä myös työsuojeluvaltuutetun puoleen.

Purho pyrkii itse olemaan niin helposti lähestyttävä, että hänelle uskalletaan tulla kertomaan vaikeistakin asioista.

– Tehtäväni on tukea kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti.

Lopulta vastuu on työnantajalla. Esihenkilön tehtävä on myös varmistaa, että yhteisistä toimintatavoista on sovittu ja että jokainen tietää, mitä häneltä odotetaan.

– Yhteisten sääntöjen ja toimintatapojen läpikäymisen pitäisi aina kuulua perehdytykseen, kun uutta porukkaa tulee töihin, korostaa Kuru.

Teksti: Tiina Suomalainen, kuva: Mikko Nikkinen