Kun työpaikalla tapahtuu jokin tapaturma tai läheltä piti -tilanne, aletaan herkästi etsiä syyllistä. Sen sijaan pitäisi etsiä poikkeamaan laajasti vaikuttaneita taustatekijöitä.

– Siihen, että työ ei mennyt niin kuin piti, voi vaikuttaa moni asia. Vaikuttavia tekijöitä voivat olla yksilöön, työn piirteisiin, ryhmään ja organisaatioon liittyvät tekijät, huomauttaa johtava tutkija Anna-Maria Teperi Työterveyslaitokselta.

Teperi alkoi jo pari vuosikymmentä sitten kehittää inhimilliset tekijät huomioivaa ajattelutapaa turvallisuuskriittisille aloille kuten lentoliikenteeseen. Nyt inhimillisten tekijöiden työkalua sovelletaan myös sote-alalla ja teollisuudessa.

Mitä ne inhimilliset tekijät sitten ovat? Niihin voi kuulua vaikkapa työntekijän vireystila, aikapaineet, työvälineiden kunto, ryhmän tuki tai sen puuttuminen sekä se, miten työtä johdetaan. Inhimillisten tekijöiden työkalu on tarkastuslista, jossa käydään läpi näitä erilaisia tekijöitä.

– Työkalun käyttöönotto ei ole kuitenkaan nopea taikatemppu, vaan kyse on systemaattisesta ja osallistavasta turvallisuusajattelun luomisesta. Työturvallisuus koostuu todella monesta tekijästä. Uusi ajattelutapa lisää ymmärrystä ja antaa keinoja käsitellä asiaa laajemmin, Teperi kertoo.

Hän lisää, että uuteen ajattelumalliin kuuluu myös positiivisuus.

– Sen korostaminen, että enimmäkseen me onnistumme, vaikka joskus menee pieleen.

UPM on kouluttanut sekä ylintä johtoaan että työturvallisuusorganisaatiotaan inhimillisten tekijöiden ymmärtämiseen.

UPM:n työterveys- ja turvallisuusjohtaja Merja Partion mukaan kyseessä on käytännönläheinen työkalu, joka tuo lisäarvoa, laajempaa ymmärrystä ja neutraalia otetta tapaturmatutkintoihin ja turvallisuustyöhön.

– Keskustelu saattaa usein jäädä aika pinnalliseksi. Tämän työkalun avulla päästään pureutumaan syvemmälle. Se ei päästä ketään helpolla.

UPM:n Tervasaaren työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Juha Notkola miettii, että tapaturmien tutkinta on haastava kokonaisuus, jonka haltuunottoon uusi työkalu tuo apua.

– Mutta kyllähän kulttuuri on mennyt meillä positiiviseen suuntaan jo jonkin aikaa. Enää ei lähdetä hakemaan syyllistä vaan nähdään tapaturmat kokonaisvaltaisemmin. Infran vaikutus on yksi haastava tekijä – meillä on esimerkiksi yksi paperikone 1930-luvulta ja toinen 1990-luvulta.

Teksti Tiina Suomalainen
Kuva Tuomo Salonen