Aivoihin vipinää

Pia Aavajoki Pyrollpack Lempäälä, 33 edustettavaa
Työsuojelussa on parasta se, että se panee aivot liikkeelle. Näin kiteyttää yhden kauden työsuojeluvaltuutettuna ollut Pia Aavajoki.

– Minusta työsuojelu on hauskaa ja mielenkiintoista. On mietittävä, tutkittava, opiskeltava ja vielä hoidettavakin ne hommat. Tämä myös haastaa, sillä valtuutetun on pysyttävä jatkuvasti ajan tasalla työsuojelun saralla olevista asioista. Välillä voi toki mennä hermo, kun joutuu etsimään ja kaivamaan tietoa.

Aavajoelle työturvallisuus ja työhyvinvointi ovat yhtä tärkeitä ja ne kulkevat käsi kädessä: kun on turvallista tehdä töitä, myös työhyvinvointi kasvaa. Viime aikoina tehtaalla on kiinnitetty paljon huomiota siisteyteen. Käyttöön on otettu 5S, ja työntekijöiltä tullut palaute on ollut positiivista. 

Aavajoki pitää siitä, että hän pääsee työsuojeluvaltuutettuna auttamaan muita. Hänestä on kiva jutella työkavereiden kanssa ja viedä asioita eteenpäin.

– Saan hyvän mielen, kun voin auttaa toisia. Minulle on pääasia, että muilla on hyvin – itsestä ei niin väliä, hän sanoo nauraen.

Työsuojeluvaltuutetulta vaaditaan Aavajoen mukaan epä­itsekkyyttä, hyviä kuuntelutaitoja sekä lehmän hermoja ja pitkäjänteisyyttä. 

– Ei saa hermostua, jos ei saa heti ensimmäisellä kerralla asiaa edistettyä. Tarvitaan diplomatiataitoja, sillä on ymmärrettävä myös vastapuolta. Onneksi meillä on hyvä pomo, jonka kanssa asiat luistavat.

Aavajoki toivoo, että työsuojeluun saataisiin mukaan myös nuoria.

– Tämä on arvokasta työtä. Asioita ei tarvitse heti osata, vaan tarjolla on hyviä koulutuksia.

Sosiaalisen tyypin pesti

Seppo Jäntti Stora Enso Kaukopää, noin 600 edustettavaa
Vuonna 2008 Stora Enson Kaukopään tehtaan työsuojeluvaltuutettuna aloittanut Seppo Jäntti jää ensi vuonna eläkkeelle ja jättää taakseen sekä tehtaan että työsuojelutyöt. Vuosiin mahtuu monenlaista.

Raskaimpia kokemuksia ovat Jäntin mukaan olleet yt-kuviot sekä vakavat loukkaantumiset ja niiden selvittelyt. Yksi hienoimmista kokemuksista oli päästä mukaan konsernin Suomen henkilösuojaintyöryhmään, jossa on valittu, testattu ja myös kehitetty suojaimia.
Jäntti linjaa, että työsuojeluvaltuutetun työ sopii sosiaalisille luonteelle, joka ottaa huomioon muut ja tulee helposti toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

– Työsuojeluvaltuutetun työ on ihmisten kanssa olemista – keskustelua, kuuntelemista, vuorovaikutusta. Kaiken muun pystyy oppimaan, mutta jos on luonteeltaan omissa oloissa viihtyvä, ei ehkä kannata asettua ehdokkaaksi.

Luottamus tulee Jäntin mukaan siitä, että tekee niin kuin puhuu ja vie kentältä tulevia asioita eteenpäin – viestintää unohtamatta.

– Viestintä molempiin suuntiin on hurjan olennaista. Viestintä on vaikea laji, ja olisi hyvä, jos luottamushenkilöt saisivat siihen enemmän koulutusta.

Jäntti hymähtää, että joskus välimaastossa luovivalle työsuojeluvaltuutetulle saattaa tulla hieman kaksijakoinen olo, sillä tietoon tulee asioita, joista ei voi aina joka paikassa kertoa.

– On tiedostettava se, mitä puhuu, missä ja kenelle. Vaarana on, että muuttuu liian varovaiseksi. Joskus onkin kokeiltava kepillä jäätä. Kyllä työnantaja sitten selkeästi ilmaisee, jos raja on ylitetty.

Haastajat tervetulleita

Juha Huttunen UPM Kaukas, noin 600 edustettavaa
Kolmannelle kaudelle ehdolle asettunut Juha Huttunen tietää, että jotkut työsuojeluvaltuutetut närkästyvät siitä, jos heitä lähdetään haastamaan. Huttunen on päinvastaista mieltä.

– Kun ehdokkaita on enemmän kuin yksi, työntekijöillä on aito mahdollisuus valita. Jos ollaan sitä mieltä, että ei tuo Juha ole onnistunut, niin vaihtoon vain. Luottamuksen eteen on ponnisteltava.

Kahdessa kaudessa ei vielä paljon ehdi saada aikaiseksi, sillä ensimmäinen kausi menee opetellessa ja tutustuessa organisaatioon ja henkilöstöön. Toisella kaudella Huttunen on päässyt edistämään asioita. Korona on tosin varjostanut viime vuosia: tehtaalla ei ole päässyt kiertelemään totuttuun tapaan ja jatkuvat palaverit ovat kuormittaneet henkisesti.

– Kyllä se on ollut sellaista päätteen ääressä istumista.

Huttunen kokee, että työsuojeluvaltuutetun työssä yhdistyy sekä ihmis- että asialähtöisyys. Asiat pitää pystyä ottamaan asioina, mutta samalla on muistettava, että ihmisten kokemukset ovat erilaisia.

– Työsuojeluvaltuutetun tehtävä ei ole priorisoida työntekijöiltä tulevia syötteitä. Jokainen asia, joka henkilöstöltä tulee, on tärkeä, ja valtuutetun velvollisuus on viedä sitä eteenpäin.

Huttunen on vasta työsuojeluvaltuutetun uran alkutaipaleella. Hän suhtautuu kuitenkin kriittisesti siihen, että sama henkilö jatkaisi pestissä vuosikausia.

– Kun alkaa olla yli kymmenen vuotta takana, voi olla riskinä, että työnantajan edustajista alkaa tulla liian hyviä kavereita. Läheiset välit voivat tehdä sen, että arkailee ottaa esille asioita.

Matalan kynnyksen kontakti

Maarit Valtanen Fredman Operations, Lappi, 42 edustettavaa
Maarit Valtanen toivoo voivansa olla se, jolle työkaverit voisivat matalalla kynnyksellä kertoa työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Valtanen on toiminut yhden kauden varavaltuutettuna ja on halukas jatkamaan.

– Uskon, että työkaveria voi olla helpompi lähestyä kuin varsinaista työsuojeluvaltuutettua tai pääluottamusmiestä. Monesti naisten on myös helpompi jutella toiselle naiselle.

Valtasesta tuli varavaltuutettu kaksi vuotta sitten, kun paikka vapautui ja hänen kiinnostustaan kysyttiin. Joskus työuransa alussa Valtanen sai yllättäen äänen työsuojeluvaalissa, vaikkei ollut edes ehdolla.

– Se tuli silloin ihan puskista. Nyt kun työkokemusta on kertynyt kymmenen vuotta, kiinnostukseni on herännyt. Ymmärrän asioita ihan eri tavalla.

Kokemuksen myötä Valtaselle on selvinnyt se, miten laaja alue työsuojelu on. Hän on myös oivaltanut, että työturvallisuutta ja työhyvinvointia rakennetaan yhteistyössä.

– Ei se ole niin, että vain työnantajan pitää tehdä asioita. Myös työntekijöillä on vastuunsa.

Murikka-opiston työsuojelukurssia hän kiittelee, sillä se auttoi asioiden haltuunotossa.

– Suosittelen kurssittautumista. Se avartaa näkemyksiä.

Valtasen mielestä varavaltuutettuna on helppo aloittaa ja saada käsitystä tehtävistä. Tulevaisuudessa häntä saattaa kiinnostaa myös varsinaisena valtuutettuna toimiminen. 

Hän on parhaillaan perhevapaalla 1- ja 4-vuotiaiden lastensa kanssa. Vaikka arki täyttyy lasten hoitamisesta ja kotitöistä, työpaikan asiat eivät pääse unohtumaan. Valtanen kuulee tuoreimmat uutiset siskoltaan, joka on töissä samalla tehtaalla.

Teksti Tiina Suomalainen
Kuva Reima Kangas