Viime joulukuussa kotkalainen Kari Järvinen oli virallisesti työtön. Sitä ennen hän oli ollut poissa töistä Sunilasta jo puoli vuotta, koska irtisanomisen jälkeen ei työssäolovelvoitetta ollut. 

Järvinen ei kuitenkaan vielä saa ansiopäivärahaa, vaan hän joutuu elämään huhtikuulle asti lomakorvauksilla. Hänellä oli työttömäksi jäädessään noin viisikymmentä päivää käyttämätöntä lomaa, joten lomakorvauksen jaksotus siirtää ansiopäivärahan alkamista saman verran. Vasta sitten alkaa seitsemän päivän omavastuuajan jälkeen ansiopäivärahan maksu.

– Onhan tämä nyt… Olen vuosikausia maksanut palkastani työttömyysmaksuja ja nyt olen ihan tyhjän päällä, Järvinen sanoo.

Kun ansiopäivärahaa aletaan maksaa, noin kahden kuukauden jälkeen se pienenee 80 prosenttiin ja noin kahdeksan kuukauden jälkeen 75 prosenttiin.

Hallituksen tekemät työttömyysturvan heikennykset iskevät Järviseen täydellä voimalla.

Oisi ehkä kannattanut äänestää jaloilla vuonna 2009.

Rankat leikkaukset työttömyysturvaan alkoivat viime vuonna.

Tuli lomakorvauksen jaksotus, ansiopäivärahan porrastus ja työttömyysturvan omavastuuajan pidennys viidestä seitsemään päivään. Lisäksi ansiopäivärahan saamiseen tarvittavaa työssäoloaikaa pidennettiin puolesta vuodesta vuoteen, työttömyysturvasta poistettiin lapsikorotus ja soviteltavan työtulon suojaosa poistettiin. Aiemmin työtön oli voinut ansaita maksimissaan 300 euroa kuukaudessa ilman, että se oli vaikuttanut päivä­rahaan. Nyt kaikki pienetkin tulot leikkaavat työttömyysturvaa.

Eikä tässä vielä kaikki – hallituksen päätöksellä työttömyysturvaa nakerretaan tänäkin vuonna. Työttömyysturvan korotusosat poistuvat eli esimerkiksi työkokeilussa, työvoimakoulutuksessa tai omaehtoisia opintoja suorittava työtön ei saa enää korotettua tukea. Myös muun muassa liikkuvuusavustuksen korotusosa poistuu – sitä on aiemmin myönnetty, jos uusi työpaikka on sijainnut yli 200 kilometrin päässä.

– Täysin kohtuutonta. Nyt meininki on se, että kaikkia rangaistaan. Suurin osa ihmisistä haluaa töihin, lusmuilijat ovat pieni vähemmistö, mutta entä kun niitä töitä ei ole, puuskahtaa niin ikään Sunilasta työttömäksi jäänyt Markus Tuominen.

Tuomisen työ päättyi jo syyskuussa 2023, joten hän ehti välttää pahimmat työttömyysturvan kiristykset.

Työllisyystilanne Kymenlaaksossa on haasteellinen. Järvinen ja Tuominen ovat molemmat hakeneet aktiivisesti alansa töitä – tuloksetta. Haastattelut eivät ole johtaneet mihinkään, aina hakemuksiin ei edes vastata.

52-vuotias Järvinen pohtii, että hänen tapauksessaan ikä vaikuttaa asiaan.

– Työmarkkinoilla on ikärasismia. Ei sitä kukaan ääneen tunnusta, mutta se on tosiasia.

Elokuussa Järvinen aloitti kylmälaite- ja sähköalan työvoima­koulutuksen, joka jatkuu toukokuun alkuun. Tammikuussa hänellä piti alkaa työharjoittelu, mutta edes harjoittelupaikkaa ei ole löytynyt.

– En usko koulutuksen johtavan työllistymiseen. Mutta onhan se ajankulua.

29-vuotias Tuominen saa viimeisen ansiosidonnaisen päivärahan huhtikuussa. Työllistymissuunnitelman mukaan hänen on pitänyt hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa. TE-palveluiden siirtyminen kunnille ei tuo merkittäviä muutoksia hänen työnhakuunsa.

Vielä olisi mahdollisuus päästä alan töihin kesäksi.

– Niin minä viime keväänäkin ajattelin – eikä tärpännyt.

Tuominen punnitsee vaihtoehtojaan: joko on alettava hakea mitä tahansa työtä tai sitten on alettava hakea muuallekin Suomeen kuin vain kaakkoiskulman tehtaille.

Järvinen on perheensä kanssa sopinut, että Kotkassa pysytään.

– Jotenkin yritämme sitkutella.

Sunilasta irtisanottiin noin 170 tuotannon työntekijää. Osa on päässyt vakituisiin tai määräaikaisiin töihin muille tehtaille. Onpa Kotkasta lähdetty jopa Ouluun asti töihin. Osa on työllistynyt muille aloille. Osa opiskelee, osa on työttömänä. 

Järvisellä oli takana yli kolmekymmentä vuotta työuraa, josta parikymmentä Sunilassa.

– Näin jälkeenpäin ajatellen olisi ehkä kannattanut äänestää jaloilla vuonna 2009, kun Sunilan taru uhkasi loppua. Silloin olin vielä alle neljänkymmenen, joten työllistyminen olisi ollut helpompaa, hän miettii.

Tuominen valmistui toukokuussa 2023 oppisopimuskoulutuksesta, jonka käyneille oli luvattu vakituinen työpaikka. Kuukautta myöhemmin ilmoitettiin tehtaan sulkemisesta.

Liikkuvuusavustus – tukea pitkien työmatkojen ja muuttojen kustannuksiin

Liikkuvuusavustus on tarkoitettu kannustamaan työttömiä vastaanottamaan töitä tai työn edellytyksenä olevan koulutuspaikan kauempaakin kotoa. Avustus kattaa työmatka- ja muuttokuluja, jos työ­matka kokoaikatyössä ylittää kolme tuntia päivässä tai osa-aikatyössä kaksi tuntia päivässä. Tuen saaminen edellyttää, että työsuhde kestää vähintään kaksi kuukautta ja avustusta haetaan kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Lisäksi edellytetään, että on saanut työttömyys­etuutta välittömästi ennen työsuhteen tai koulutuksen alkamista. Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa myös, vaikka työttömyysetuutta ei olisi maksettu esimerkiksi karenssin tai omavastuuajan vuoksi. Avustuksen suuruus vastaa peruspäivärahaa.
Vaikka liikkuvuusavustuksen korotusosa on poistunut vuoden 2025 alusta, avustus tarjoaa edelleen merkittävää tukea työn vastaanottamiseen ja siirtymiseen. Tämä etuus auttaa keventämään taloudellisia paineita ja tekee kaukaakin löytyvän työpaikan vastaanottamisesta houkuttelevampaa.
Lisätietoja liikkuvuusavustuksen hakemisesta ja ehdoista löydät A-kassan verkkosivuilta a-kassa.fi/.

Teksti: Tiina Suomalainen, kuva: Jukka Koskinen