Hallitsematon pelaaminen ja muut toiminnalliset riippuvuudet heijastuvat ihmissuhteisiin, hyvinvointiin ja työhön. Työpaikoillakin pitäisi havahtua niiden olemassaoloon.
Kuorimo
Tauolla kännykkä taskusta ja nettikasino auki. Päivän ensimmäinen talletus ja lempipeli pyörimään. Mukava voitto saa aikaan hyvän fiiliksen. Mutta sitten tulee häviö. Voittorahat hupenevat – ja menee enemmänkin. On enää vaikea keskittyä töihin, sillä olo on ärtynyt ja levoton.
Suurin osa pystyy pelaamaan rahapelejä ilman haittoja, mutta joillakin homma lähtee lapasesta. Kun pelaamiseen jää koukkuun, se alkaa heijastua muuhun elämään: ihmissuhteisiin, hyvinvointiin ja taloudelliseen tilanteeseen. Laskuja saattaa jäädä maksamatta, pikavippejä kertyy.
Tietämys toiminnallisista riippuvuuksista on monilla työpaikoilla nolla.
Ongelmallinen rahapelaaminen heijastuu myös työhön. Väsyttää, tulee keskittymisvaikeuksia ja toistuvia poissaoloja.
Mikä tahansa riippuvuus aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä. Työelämässä riippuvuus heijastuu myös turvallisuuteen ja tuottavuuteen.
– Ongelmallisen rahapelaamisen varhainen tunnistaminen olisikin ensiarvoisen tärkeää, korostaa tutkimuspäällikkö Sari Castrén Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Paperiliiton työsuojeluasiantuntija Eero Vekkeli kuvailee, miten hänen silmänsä avautuivat, kun hän kuunteli Castrénin pitämää esitelmää Paptatin Paperiteollisuuden Työalatoimikunnan seminaarissa alkuvuodesta.
– Tietämys asiasta kasvoi kertaheitolla. Paikalla oli työsuojeluvaltuutettuja ja heidän kauttaan tietoisuutta rahapeliriippuvuudesta ja muista toiminnallisista riippuvuuksista voidaan viedä työpaikoille.
Toiminnallisiin riippuvuuksiin kuuluvat rahapelaamisen lisäksi digipelaaminen, ongelmallinen sosiaalisen median tai nettipornon käyttö ja ongelmallinen shoppailu.
Toki rahapeliautomaateillakin moni pelaa holtittomasti, mutta yleensä toiminnalliset riippuvuudet linkittyvät nettiin.
Toiminnallisiin riippuvuuksiin liittyy pakonomainen tarve tehdä kyseistä asiaa, kyvyttömyys hallita sitä ja tekemisen jatkuminen haitoista huolimatta. Kuvioon kuuluvat myös vieroitusoireet, kuten ärtyneisyys, levottomuus ja ahdistus.
Vekkeli arvelee, että tietämys toiminnallisista riippuvuuksista on monilla työpaikoilla nolla.
– Työpaikoilla on kyllä ohjeet päihteidenkäyttöön puuttumiseen mutta toiminnallisia riippuvuuksia ei mainita.
Vaikka some- ja digipeliriippuvuudet eivät ole yhtä tuhoisia kuin rahapeliriippuvuus, nekin aiheuttavat huolta työpaikoilla. Erityisesti nuori, kännyköiden kanssa kasvanut sukupolvi, voi jäädä herkästi koukkuun. Ei liene tavatonta, että nuorta työntekijää perehdyttävä konkari joutuu komentamaan, että nyt se kapula pois.
– Puhelin ei ole ongelma vaan se, mitä sillä tehdään, Vekkeli huomauttaa.
Toiminnallisiin riippuvuuksiin on vaikea puuttua, koska ne eivät näy päällepäin samalla tavalla kuin päihderiippuvuudet. Tiettyjä merkkejä kuitenkin on.
– Vetäytyminen omiin oloihin, väsymys, keskittymisvaikeudet, työtehtävien laiminlyönti. Jos havaitsee työkaverissa näitä merkkejä, asia kannattaa ottaa puheeksi matalalla kynnyksellä. Voi sanoa vaikka, että olen huomannut, että olet väsynyt ja kysyä, miten voit, Castrén neuvoo.
– Tai jos huomaa, että toinen on koko ajan naama kiinni kännykässä, voi todeta, että näyttää siltä, että kännykän käyttö vaikuttaa arkeesi tosi paljon ja kysyä, oletko miettinyt tätä.
Vekkeli on huolissaan siitä, osataanko ihmistä auttaa.
– Jos työntekijä menee työterveyshuoltoon ja sanoo, että minulla on rahapeliriippuvuuus, onko siellä toimintaohjeita? Toivon, että työnantajat päivittäisivät päihdeohjelmiaan tältä osin.
Periaatteessa työpaikan hoitolinjaukset ovat toiminnallisissa riippuvuuksissa samat kuin päihderiippuvuuksissa: puheeksiotto, tilannearvio, yhteistyöstä sopiminen, hoitovaihtoehtojen selvittäminen, hoitosopimus ja seuranta.
Vaikka asiat olisivat menneet riippuvuuden takia huonoon jamaan, Castrén korostaa, että apua on saatavilla. Toiminnallisia riippuvuuksia hoidetaan tarvittaessa terapeutin vastaanotolla. Monille riittävät erilaiset oma apu -keinot ja vertaistuki.
Raha-asioiden selvittely ja taloudellinen tuki kuuluvat myös rahapeliriippuvuuden hoitoon.
Tukea ja apua
Peluuri: palvelu, jossa on mm. auttavat puhelin ja chat, vertaisryhmät verkossa, peli poikki -ohjelma.
Pelirajaton: vertaisryhmiä, tukihenkilöitä, chat.
Gamblers Anonymous (GA): ryhmiä, auttava puhelin.
THL:n julkaisema Työelämä pelissä -opas on tarkoitettu mm. työsuojelun ja luottamushenkilöiden käyttöön.
Teksti: Tiina Suomalainen, kuva: Reima Kangas