Energiasta löytyi apu.

Parasta elämässä

Siellä se keski-ikäinen nainen taas konttailee papukaijansa kanssa leikkimässä, miettivät naapurit, kun Sanna Nyrönen viettää laatuaikaa.

Minä elän Even kanssa. Se on siniotsa-amazoni, nuori ja ihana 18-vuotias tyttö. Vaikka vastaakin aina miehen äänellä, jos joku sille juttelee puhelimessa. Terrrve!

Meillä on sanaton yhteys, napsautan vaan sormia, ja se tietää mitä ajattelen. Vaikka ei se aina toimi sen mukaan. Yritän wifikameran kautta kaiuttimesta komentaa sitä pois liesituulettimen päältä, kun olen töissä, mutta se vaan kattoo, että ole sinä hiljaa. Tai sitten se rymyää mun vaatekaapissa vetolaatikossa. Olen laittanut sinne pikkukajarin, josta tulee You Tubesta lintujen ääniä.

Niin Eve ei ole häkissä koskaan, jos ei halua. Syömässä se siellä vaan käy, ja nukkumassa.

Vuosi sitten Eve sairastui vakavasti. Ramppasin Akaassa ja Vantaalla lintulääkärissä, ja lopulta syy löytyi. Sinkkimyrkytys. Vaihdoin kaikki asiat kotona, mistä se olis voinut sinkkiä saada, mutta ei auttanut. Oli kauheaa jättää se kipeenä 13 tunniksi yksin, kun töissä on 12 tunnin vuorot.

Kuoleman portilla se sitten parani itsestään. Päätti jäädä. Sellaista se on. Ei koululääketiede tiedä kaikkea. Töissäkin jos joku sanoo että alaselkä on jumissa, syy voi olla jossakin byrokratiajutussa. Mä katson ekaksi järjestyksessä vartalon mittauspisteet, ja jos vaikka näen että syynä on kallon luiden virheasento, pistän kädet korvien molemmin puolen – ei tarvi koskeakaan – ja annan energian virrata, hengityksellä, maasta alhaalta ylös mun kautta häneen, ja sitten se on poissa, kipu ja virheasento.

On ihanaa, kun saa auttaa.

Löysin mun kutsumuksen Mäntässä, kun sain tehtaalta lopputilin. Mua kuristi kaulasta koko ajan, kävin nielemässä lääkärillä letkua, kaikki tutkittiin. Lopulta selvis että mulla on liian suora niska. Tutkin asiaa, ja löysin avun energisestä jäsenkorjauksesta. Aloin opiskella sitä itsekin.

Oli työttömyyttä, ja elämän pohjakosketus, kun päivärahat loppui. Mut vei läpi siitä energia, elämän lähde kaikkeudessa. Mä näin sen, ymmärsin ja luotin siihen. Pääsin töihinkin taas.

Useimmilla meistä keho päättää elämästä eikä mieli, mutta sen ei tarvi olla niin. Mieli johtaa meidät energian luo, jos me niin halutaan. Kotiin. Siellä mun on hyvä olla Evenkin kanssa.