Jälkikasvu kävi TET-jaksolla tutustumassa työelämään päiväkodissa, jossa hän oli viimeksi kymmenen vuotta sitten asiakkaana. Ne taisi käsittää väärin tutustumisen, teini tuumi ensimmäisen päivän jälkeen. Siellä joutui töihin, eikä ehtinyt tutustumaan mihinkään. Flunssa- ja korona-aalto oli sopivasti vähentänyt käytettävissä olevaa työvoimaa ja työelämässä tehtiin, niin kuin työelämässä tehdään. Otettiin kaikki resurssit käyttöön. Kun lapsi kysyi, miksei ala näytä houkuttelevan, pohdin, että taitaa olla maksettavalla palkalla ja Helsingin hinnoilla jotain tekemistä keskenään.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju tosin totesi joitain viikkoja sitten, ettei palkalla kuulukaan tulla toimeen. Jos pienipalkkaisten palkkoja saataisiin vielä entisestään laskettua, he työllistyisivät paremmin, Aki päätteli. Samaan aikaan Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti tavoittelevansa tulevissa vaaleissa työttömyysturvan uudistamista eli heikentämistä. Tosielämässä KELAn sivulta ilmenee, että jo nyt yli 40 prosenttia ansiopäivärahan saajista sai päivärahaa työn ajalta, ja että luku on noussut tasaisesti vuodesta 2011 lähtien. Eli että työtä ei ole niin paljoa, että sillä tulisi toimeen. Tai että maksettavalla palkalla ei tule toimeen. Tai sitten syynä ovat molemmat edellä mainitut.

Iltalehden toimittajan Lauri Nurmen (IL 22.11.) mukaan suomalainen elinkeinoelämä ja työnantajien etujärjestöt ajavat hallitusratkaisua, joka pystyisi toteuttamaan työnantajille tärkeitä asioita. Nurmen mukaan tähän kelpaisi työnantajien mukaan erityisesti Kokoomuksen, Perussuomalaisten, Keskustan ja RKP:n muodostama hallitus. Jo aiemmin on kerrottu, että vaalimenestystä varmistamaan on perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on kerätä 1,5 miljoonaa euroa. Summa voi hyvinkin riittää.

Kaikki muistanevat, että Elinkeinoelämän keskusliitto päätti luopua keskusjärjestösopimuksista 2017. Tiikeri ei kuitenkaan näytä päässeen raidoistaan, kun edelleenkin liiton tavoitteissa lukee, että pyrkimyksenä on kehittää työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia siten, että asioista voitaisiin sopia enemmän työntekijäkohtaisesti. Ja kun kaikki muistamme, että työehtosopimukset estävät vain työehtosopimusten minimiä huonomman sopimisen, on EK:n tavoite vaaleihin niin selvä, etten viitsi sitä edes auki kirjoittaa. Totean vain, että ihan kuin olisin elänyt tämän jo Sipilän hallituksen aikoihin.

Kahden viikon jälkeen teini oli tehnyt päätelmänsä suomalaisesta työelämästä. Ihmisiä taitaa pitää työelämässä joku muu kuin raha, hän totesi. Vai vain se, mietin itse.

Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki”. Sitä mietin, kun pohdin YLEä ja joulupukin lähtöä matkaan. Onneksi meillä on toisin kuin naapurissa.