Tampereen DS Smithillä työskentelevä Manu Anttila, 30, on ehtinyt mukaan jo moneen. Pari vuotta sitten hänestä tuli ammattiosasto 4 hallituksen jäsen ja sitten oman työosastonsa eli lähetyksen työsuojeluasiamies ja luottamusmies.

– Olen aina ollut kiinnostunut vaikuttamisesta eikä minua ole tarvinnut sen kummemmilla markkinointipuheilla houkutella osallistumaan.

Osaston hallitukseen hän lähti kollegan innoittamana. Osasto 4:ssa mietitään samaa, mitä muuallakin: miten saisi nuoria innostumaan mukaan toimintaan.

– Aiomme panostaa somevaikuttamiseen. Kannustan nuoria mukaan. Kaikkien saavutusten eteen on jouduttu tekemään kovasti töitä – ja joudutaan vastakin. 

Työsuojeluasiamiehen ja luottamusmiehen töihin Anttila sai perehtyä varahenkilönä vuoden päivät ennen kuin hänen edeltäjänsä jäi eläkkeelle. 

Kiinnostus työsuojeluasioihin tulee jo verenperintönä, sillä Anttilan isä teki pitkän uran Kyrolla ja toimi tehtaalla myös työsuojeluvaltuutettuna.

– Erityisesti työssäjaksaminen ja työhyvinvointi ovat sydäntäni lähellä ja niitä haluan pitää esillä. Työn lisäksi aikaa ja energiaa pitäisi riittää myös perheelle ja vapaa-ajalle.

Anttilalla on itsellään kaksi lasta, nuorempi on vasta kahdeksankuinen vauva ja esikoinen kolmevuotias. 12-tuntisen työvuoron ansiosta vapaapäiviä on paljon, mutta toisaalta töissä käydessä aikaa ei oikeastaan jää mihinkään muuhun.

– On se aika rankka rutistus. Se kuitenkin sopii minulle, sillä työmatkani on 35 kilometriä. Töihin lähtöjä tulee vähemmän, ja vaimokin saa auton käyttöönsä useammin.

Paperiala oli aina tuntunut Anttilasta luontevalta valinnalta. Hämeenkyröä hallitsee iso Kyron tehdas, jossa työskentelee hänen sukulaisiaan, myös sisko. Kuitenkin silloin, kun Anttila pääsi peruskoulusta, paperiala eli murrosvuosiaan ja tehtaita suljettiin paljon. Niinpä hän valitsi kone- ja metallialan opinnot.

Armeijan jälkeen Anttila työskenteli SCA:lla ja Kyrolla ja opiskeli siinä sivussa paperiprosessiopinnot suurelta osin näyttöinä. Kun tapettikone Kyrolla suljettiin, Anttila pääsi töihin DS Smithille.

– Olen viihtynyt. Parasta ovat työkaverit, joiden kanssa heitetään hurttia huumoria.

Teksti Tiina Suomalainen