SAK:laiset ammattiliitot aloittivat niin sanotun toisen aallon toimet marraskuun alussa. Toimilla haetaan näkyvyyttä ja luodaan painetta ilman, että yritystoiminnalle ja kansantaloudelle aiheutuu mittavaa haittaa.

SAK:n ja liittojen tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta hallituksen kaavailemien toimien haitallisista vaikutuksista sekä vaikuttaa hallituspuolueisiin, jotta hallitus ryhtyisi neuvottelemaan aidosti työntekijäosapuolen kanssa heikennysten sisällöstä.

Vastakaikua aitoihin neuvotteluihin ei ole saatu. Hallitusohjelman vaikutukset on listattu tämän lehden sivulle 2.

Ensimmäiseksi hallitus haluaa rajoittaa tukilakkoja sekä poliittisen työtaisteluoikeuden käyttöä enintään yhden vuoro­kauden mittaisiin mielenilmaisuihin. Tätä hallitus pitää tärkeänä, vaikka Suomessa on ollut vain muutamia poliittisia lakkoja 2000-luvulla.

Poliittinen lakko-oikeus perustuu mm. YK:n alaisen Kansainvälisen työjärjestön ILO:n hyväksymiin periaatteisiin, joihin Suomi on sitoutunut. ILO:n mukaan ammattiyhdistyksillä pitää olla mahdollisuus protestilakkoihin ja mielipiteensä ilmaisemiseen yhteiskunnallisissa kysymyksissä, vaikka ne eivät suoraan kuuluisi työehtosopimuksissa sovittuihin asioihin. Myös työnantajat ovat sitoutuneet ILO:n sopimuksiin ja periaatteisiin.

SAK on tehnyt vertailun, jonka mukaan Suomen hallituksen työmarkkinoita, työttömyysturvaa ja työvoimapolitiikkaa koskevat esitykset vievät Suomea kauemmas muiden Pohjoismaiden malleista, vaikka hallitus sanoo tavoittelevansa juuri pohjoismaista mallia. Pohjoismaissa on viisi erilaista työmarkkinoiden, työttömyysturvan ja työvoimapolitiikan mallia ja jokaisella osa-alueella esiintyy maakohtaista vaihtelua. Pohjoismaiden vertailu löytyy sak.fi-sivuston PainavaSyy-aineistosta.

Pohjoismaista on etsitty mallia myös uuden työmarkkinamallin muodostamisessa. Työministeri Arto Satonen vetosi 8. marraskuuta pidetyssä seminaarissa työmarkkinajärjestöihin, jotta ne kävisivät keskinäistä keskustelua yhteisen mallin löytämiseksi.

SAK ilmoitti pari päivää ennen seminaaria olevansa valmis edistämään kilpailukyvyn ja ostovoiman turvaavaa työmarkkinamallia, joka perustuu koordinaatioon perustuvaan työehdoista sopimiseen, ei lakiin. Myös SAK toivoo, että palkansaaja- ja työnantajajärjestöt ryhtyvät yhdessä valmistelemaan tulevaisuuden työmarkkinamallia.

Satosen seminaari toi eteen lähinnä lausuntopyynnöt sovittelujärjestelmää koskevasta hallitusohjelmakirjauksesta ja Suomen työmarkkinamallin kehittämisestä. Vastausaikaa sosiaali-ja terveysministeriölle on 8.1.2024 saakka.

Jos yhteistä mallia ei synny, hallitus etenee oman hallitusohjelmakirjauksensa pohjalta.

Paperiliiton ammattiosastojen syys­kokouksissa osallistujat ovat asettuneet kuvaan #PainavaSyy-julisteiden kanssa. Paperiliiton henkilöstö on edustanut työttömiä jäseniään Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsin mielenilmaisussa Eduskuntatalon edessä 13. lokakuuta, jolloin toistettiin ”Ei julmia leikkauksia!”-teemaa.

Kun liittojen toimet kootaan yhteen, niillä on kattavuutta. Kun 5465 luottamushenkilöä ja työsuojeluvaltuutettua SAK:laisilta työpaikoilta allekirjoitti hallituspuolueille annetun vetoomuksen, he edustivat yli puolta miljoonaa työntekijää. Vetoomuksessa vaadittiin hallitusta perumaan työntekijöiden asemaa heikentävät esitykset. Paperiliittolaisia allekirjoittajia oli 96 ja he edustavat yhteensä yli 10000 työntekijää.

– Vetoomusta tarvittiin, koska työpaikkojen henkilöstöedustajat kokivat, ettei työntekijöitä ole kuultu hallitusohjelman valmistelussa eikä sen jälkeen, Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala painotti tilaisuudessa, jossa vetoomus luovutettiin hallituspuolueiden edustajille.

Paperiliitto jatkaa linjallaan välittää tietoa hallitusohjelmatavoitteista ja niiden vaikutuksista tapaamalla paperiliittolaisia jäseniä.

Marraskuussa Paperiliitto kiertää kuudella paperipaikkakunnalla tapaamassa jäseniä, keskustelemalla toreilla ja aukioilla hallitusohjelmatavoitteiden vaikutuksista.

Teksti: Eeva Eloranta-Jokela