Alan töihin tutkinto tutkinnolta

Työpaikalla

Perustutkinto antaa pohjan ja usein oppisopimus täydentää ammattitaidon nuorille alalle tuleville.

Se, että Jonna Salonen aloitti viime elokuussa prosessiteollisuuden perustutkinnon opinnot, oli monen asian summa.

– Olin neljä vuotta sitten kesätöissä Lassila&Tikanojalla ja siivoamassa Metsä Tissuen tehdasta. Tehdas tuli siinä tutuksi, joten hain ja pääsin seuraavana vuonna 2018 tehtaan tuotevarastoon töihin ajamaan trukkia. Työsopimustani jatkettiin kesän jälkeen, mutta seuraavan kesän jälkeen syksyllä 2019 enää ei, koska minulla ei ollut alan koulutusta, kertoo Mäntästä kotoisin oleva Jonna.

Jonna jäi työttömäksi ja rupesi harkitsemaan prosessiteollisuuden koulutusta. Hän oli peruskoulun jälkeen valmistunut kokiksi vuonna 2016 ja alkoi seuraavana vuonna opiskella aiempaan toiveammattiinsa parturi-kampaajaksi. Hän keskeytti opinnot, koska työt paperitehtaalla jatkuivat ja kiinnostivat enemmän.

– Mietin paljon, mikä on se oma juttu. Olin välillä hukassakin jo, mitä haluan tehdä. Lopulta Metsällä ollessa, kirkastui se, mitä haluan. Huomasin, että Valkeakosken ammattiopistossa oli jatkuva haku. Illalla myöhään lähetin hakemuksen. Sain heti aamusta puhelun, että tervetuloa, jos haluat tulla opiskelemaan. Kyllä halusin!

Soittaja oli Erkki Murtoniemi, Valkeakosken ammattiopiston tutkintovastaava. Jonna aloitti viime elokuussa opinnot prosessinhoitajaksi.

 

Testin kautta harjoitteluun

Vuosi siitä, kun Jonna lähetti hakemuksen ammattiopistoon, hänellä alkoi työssäoppimisjakso Metsä Board Takon tehtaalla Tampereella. Salonen on paikasta ”superinnoissaan”.

– Ensimmäisenä soitin sinne, koska olin Mäntässäkin Metsällä töissä.

Salonen ei pidä itsestään selvänä sitä, että hän on saanut opintoihin liittyvän työharjoittelupaikan, sillä monet eivät koronapandemian vuoksi edes ota harjoittelijoita. Opinnotkin on valtaosin toteutettu lähiopetuksessa. Ennen työharjoittelun alkua Salosen oli käytävä koronatestissä. Tulos oli negatiivinen, mieli positiivinen.

– Tampereelle muutto ja opintojen aloittaminen oli yksi parhaista päätöksistäni, koska ala todella kiinnostaa.

Aiemmin palkallinen kesätyö ei kerryttänyt opintopisteitä, mutta nykyisin sekin käy.

– Se on tosi hyvä mahdollisuus ja toivoisin että voisin jatkaa Takolla oppisopimuksella, koska itse opin parhaiten, kun saan itse tehdä, työympäristössä tekemällä, Jonna Salonen perustelee.

Aiempien tutkintojen yleisopinnot sekä alan työkokemus on mahdollista lukea hyväksi uutta tutkintoa suoritettaessa, jolloin tutkinnon suorittaminen nopeutuu.

 

Töitä tehden kohti tutkintoa

Paperiteollisuuden suuntautumisalan voi valita eri puolilla maata kahdeksassa prosessiteollisuuden perustutkinto-opetusta antavassa ammattipistoissa, joista yksi on Valkeakosken ammattiopisto. Siellä paperiprosessiin suuntautuneen perustutkinnon suorittaa vuosittain keskimäärin 12 henkilöä.

Perustutkinnon voi suorittaa joko oppilaitos- tai työssäoppispainotteisena. Näytöt suoritetaan pääosin työpaikoilla todellisissa työtehtävissä. Toisin kuin oppisopimuksessa, koulutussopimuksella tehdystä harjoittelusta ei makseta palkkaa.

Tulevan työpaikan saamisessa harjoittelulla on iso merkitys.

– Opiskelija voi sen aikana osoittaa oman asenteensa ja näyttää kyntensä. Jos homma menee hyvin, ainakin minä, jos olisin työnantaja, nappaisin parhaat jatkamaan oppisopimuksella, kertoo tutkintovastaava Erkki Murtoniemi.

Oppisopimus on käytännönläheinen ja joustava koulutusmuoto, joka perustuu määräaikaiseen työsuhteeseen. Siinä opiskelija saa suorittamaansa tutkintoon tai sen osaan kuuluvaa osaamista pitkälle käytännön työtehtävissä. Oppisopimuskoulutus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen, jolloin siitä maksetaan myös palkkaa.

Oppisopimuskoulutusta on tänä keväänä meneillään 22 paperiliittolaisella työpaikalla ja koulutuksiin osallistuvia on yhteensä 233. Luvut perustuvat Paperiliiton pääluottamusmiehille maaliskuussa tehtyyn kyselyyn.

Isoin oppisopimuskoulutettavien ryhmä, 43 henkilöä, aloitti tammikuussa Stora Enson Imatran tehtailla. Heistä noin puolet on oppimassa tuotannon ja puolet käyttäjäkunnossapidon työtehtäviin, jotka jakautuvat sähköautomaatioon ja mekaaniseen kunnossapitoon.

– Koulutukseen valittavilta edellytetään soveltuvaa perustutkintoa. Tutkinnon ei aina tarvitse olla prosessiteollisuudesta, vaan se voi olla esimerkiksi kunnossapidon, sähköautomaation, kone-, tuotanto- tai talotekniikan alalta, kertoo Leena Ojamaa, joka on Imatran tehtaiden henkilöstön kehittämis- ja työhyvinvointipäällikkö.

Oppisopimus on koettu hyväksi tavaksi ajaa sisään uusia työntekijöitä. Tänä vuonna oppisopimuskoulutukseen hakijoita oli vähän alle 700. Suurimmalla osalla oli jokin perustutkinto suoritettuna.

–  Sen jälkeen vaikuttaa hakijan tehtävään sopiva asenne ja halu kehittyä työssä, sillä nykyiset työtehtävät vaativat jatkuvaa kouluttautumista, Ojamaa perustelee.

 

Sähköautomaation tuntijoille tarvetta

Tulevaisuuden ammattilaisilta vaaditaan Leena Ojamaan mukaan entistä enemmän kunnossapidon osaamista tuotannon tehtävissä. Esimerkiksi sähköalan osaajia on vaikea löytää.

– Heitä ei juuri ole hakijoiden joukossa, koska heillä työllisyystilanne on hyvä. Tarve sähköautomaation osaajista kasvaa, koska yhä enemmän tuotannon prosesseja automatisoidaan, sanoo Ojamaa.

Koulutukseen valittujen iät ja työkokemuksen pituus vaihtelevat, sillä kokonaisuus vaikuttaa valinnassa eniten. Nuorimmat ovat päälle parikymppisiä ja vanhimmat lähemmäs 50-vuotiaita.

– Valinnoissa vaikuttaa myös pitkän aikavälin tarve, kenen työelämästä poistuvien tilalle heitä tarvitaan.

Lähtökohta on, että oppisopimuskoulutuksen jälkeen mahdollisimman moni vakinaistettaisiin. Ojamaan mukaan yli 90 prosenttia oppisopimuskoulutuksen aloittaneista on saanut vakituisen työsopimuksen.

Metsä Groupilla oppisopimuskoulutettavia on tällä hetkellä noin 120. Määrä on ollut sama viime vuodet. Tammikuussa aloittaneita on Joutsenossa, Kemissä, Raumalla, Äänekoskella, Simpeleellä ja Mäntässä.

UPM:n sellu- ja paperitehtailla on parhaillaan 77 oppisopimuskoulutettavaa. Koulutettavien määrä vaihtelee vuosittain välillä 50–100. Maaliskuun puolivälissä Kymin ja Kaukaan paperitehtaiden koulutusohjelmassa on aloittanut yhteensä 31 opiskelijaa.

Rakennusalan perustutkinnon suorittanut Heikki Pajunen pääsi oppisopimuskoulutukseen UPM Kymille viime vuonna.

– Ekan kerran tuli Kymille kesätöihin 2017 ja innostuin siitä hommasta. Täällä oli mukavaa porukkaa töissä. Kesän jälkeen sain jatkosopimuksen vuoden loppuun. Kävin armeijan välissä ja pääsin takaisin kesätöihin melkein suoraan intistä 2018. Siitä sitten innostuin lähteä ammattikouluun opiskelemaan prosessinhoitajaksi.

Heikki tuli ensin työharjoitteluun paperikone 9:n pituusleikkurille ja jatkoi siitä kesätöihin määräaikaisella sopimuksella tehtävänään lomittaa rullamiestä. Kun syksyllä 2019 UPM:llä aukeni haku oppisopimuskoulutukseen, hän haki mukaan ja tuli valituksi.

– Nyt olen pituusleikkurilla ja välillä rullamiehenä, jos koneelta puuttuu joku. Olen ollut opissa myös märässä päässä. Konemiehen oppi on käytynä, seuraavaksi tulee sylinterimiehen oppi. Kyllähän se kiinnostaa, että pääsee opettelemaan lisää. Parhaiten oppii työpaikalla, kun kysyy neuvoa vanhemmilta työntekijöiltä, joilla on monen kymmenen vuoden kokemus.

Heikin tavoite on saada opinnot valmiiksi parissa vuodessa, valmistua hyvin tuloksin ja saada vakituinen työpaikka.

– Puhutaan mitä puhutaan, mutta kyllä minulla on uskoa, että tältä alalta saa töitä ja voi jopa jäädä eläkkeelle, Heikki toteaa.

 

Vakituiseen työhön

Elmo Lähteenmäelle ja Atte Haakanalle oppisopimuskoulutus oli väylä saada toistaiseksi voimassa oleva työsopimus UPM:n Kaukaan tehtaalle.

– Se tuntui myös olevan ainoa reitti, jolla tänne pääsee vakitöihin, Atte sanoo.

Elmon oppisopimuskoulutus toteutui kuitulinjoilla mekaanisessa kunnossapidossa sellutehtaan puolella. Aten ammattitutkinto tuli mekaanisessa kunnossapidossa talteenotossa sellutehtaalla.

– Oppisopimus kuitulinjoilla toi siltä puolelta hyvä perusteet ja täydennyspohjan omaan osaamiseen. Nyt teen periaatteessa samaa hommaa mekaanisessa kunnossapidossa eri alueella ja vähän vielä vaativampana, kuvailee Elmo. Pohjakoulutuksena hänellä oli koneenasentajan perustutkinto.

– Jos ei ole tämän alan ammattitutkintoa ja haluaa paperit työtä tekemällä, niin oppisopimus on se paras keino, Elmo kiteyttää.

Teksti Eeva Eloranta-Jokela
Kuvat Marjaana Malkamäki

Lisää artikkeleita:

Arjessa
Laadusta tinkimättä
Takaisin etusivulle Lue lisää ajankohtaisia uutisia