Älä vitkuttele kuulonaleneman kanssa.
Kuorimo
Juha Ruorasen kuulokoje on ulospäin lähes näkymätön. Ruorasen kuulonaleneman syyksi todettiin meluvamma. Pysyvä meluvamma kehittyy lähes kaikille, jota altistuvat päivittäin yli 90 desibelin äänille. Paperiliiton työsuojelukyselyissä melu nousee vuodesta toiseen esiin isoimpana haittatekijänä.
Kuulokoje helpotti Juha Ruorasen arkea, ja hassut väärinkäsitykset ovat kaikonneet.
– Puheäänestä oli vaikea saada selvää. Tuli hassuja väärinkäsityksiä, kun kuulin toistuvasti mitä sattuu. Palavereissa oli vaikeuksia, varsinkin jos joku puhui hiljaisemmalla äänellä. Kotona väänsin telkkarin volyymia aina vain kovemmalle.
Näin kertoo Tampereen osasto 4:n jäsen ja pääluottamushenkilö Juha Ruoranen, 60, kuulonalenemansa oireista. Hänellä havaittiin lievä kuulonalenema jo 1990-luvun alussa, kun hän tuli Takolle töihin. Kuuloa seurattiin säännöllisesti. Kuutisen vuotta sitten hän sai ensimmäiset kuulokojeensa. Hän ei kuitenkaan ollut niihin tyytyväinen.
Kolmisen vuotta sitten hän sai uudet kuulokojeet, ja ne ovat toimineet hyvin.
– Voi toki olla, että kyse oli myös tottumisesta kuulokojeiden käyttöön.
Ruorasen kuulonaleneman syyksi todettiin meluvamma. Toisilla kuulemista voi hankaloittaa ikäkuulo, joka tarkoittaa iän myötä tapahtuvaa kuulon hidasta heikkenemistä molemmissa korvissa.
– Kuulonaleneman kannalta ei ole merkitystä sillä, onko syynä melun aiheuttama kuulovamma vai ikäkuulo. Ne oireilevat samalla tavalla ja niitä hoidetaan yksilöllisellä kuulokojeella, toteaa Kuuloliiton asiantuntija Maarit Honkasola.
Jos kuulonaleneman syyksi todetaan töistä aiheutunut meluvamma, menee kuulon kuntoutus kuitenkin työnantajan vakuutuksen hoidettavaksi.
Kuulokojeiden käyttöä suositellaan, jos kuulonalenema on paremmassa korvassa vähintään 30 desibeliä. Desibeliraja on viitteellinen, ja korvalääkärit tekevät yksilöllistä arviointia kuulokojeen tarpeesta.
Töissä Ruoranen on suojannut kuuloaan kuppisuojaimilla, jotka menevät hyvin kuulokojeiden päälle. Vaikka työt Takolla päättyvät Ruoraselta ja kymmeneltä muulta viimeiseltä mohikaanilta elokuun jälkeen, kuulonsa suojaamista hän ei lopeta.
– On tärkeä suojata kuulo esimerkiksi konserteissa ja nurmikkoa leikatessa. Jos on jo todettu kuulonalenemaa, sitä suuremmalla syyllä kuulosta on pidettävä huoli, ettei aiheuta lisää vahinkoa, korostaa Honkasola.
Tiedetään, että hoitamaton kuulonalenema on yksi muistisairauden riskitekijä.
– Siksi kuuloaan kannattaa seurata, ottaa kuulokoje käyttöön heti, kun sitä suositellaan, Honkasola painottaa.
Teksti: Tiina Suomalainen, kuva: Marjaana Malkamäki
